Etusivu : Ammattiin : Kansanedustajien ystäväkirja : Matti Saarinen
Matti Saarinen
1. Mistä ammatista haaveilitte, kun olitte nuori?
Haaveilin urheilutoimittajan ammatista.
2. Olitteko nuorena kesätöissä? Jos olitte, niin missä?
Olin kesätöissä mm. Ojamon kartanossa heinätöissä ja keräämässä marjoja. Vähän vanhempana olin osuusliike Keon leipäauton hanttimiehenä ja sitten myöhemmin Lohjan urheilukentällä kentänhoitajana.
3. Mikä on koulutuksenne? Millaisiin työtehtäviin kyseisellä koulutuksella tyypillisesti sijoitutaan?
Minulla on kolme ammatillista tutkintoa: liikunnanohjaaja, nuorisosihteeri ja sosionomi. Liikunta- ja nuorisopuolelta sijoitutaan yleensä kuntien tai järjestöjen palvelukseen. Sosionomit ovat tyypillisesti kuntien johtavissa tehtävissä kuten kunnanjohtajia, talousjohtajia tai hallintojohtajia.
4. Millaisissa työtehtävissä olette itse työskennellyt? Ovatko tehtävät vastanneet koulutustanne?
Työtehtävät ovat myötäilleet koulutustani (ks. kotisivujani
www.mattisaarinen.fi). Olen työskennellyt oppilasasuntolassa ohjaajana, Lohjan nuorisosihteerinä ja Länsi-Uudenmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän talousjohtajana.
Kuvailkaa mielenkiintoisinta työtehtäväänne ennen kansanedustajana toimimista:
Mielenkiintoisin työni oli v. 1969-70 Ivalossa. Vastasin oppilasasuntolassa 70:n saamelaispojan koulunkäynnistä ja vapaa-ajan harrastuksista oppilasasuntolassa. Palkka oli pieni, mutta työn antama tunne oli palkitsevaa. Lapset tarvitsivat minua ja minä heitä. Koin työni tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Sen saattoi tuntea konkreettisesti joka päivä vielä nukkumaan mennessäkin.
5. Mitkä ovat työn parhaat ja toisaalta ikävimmät puolet?
Kansanedustajan työssä parasta on tunne siitä, että on saanut niin paljon luottamusta osakseen. Huonointa on töiden kasaantuminen, epäsäännöllisyys ja asioiden hidas eteneminen.
6. Mitkä ominaisuudet ovat tärkeitä kyseisessä työssä?
Kansanedustajan työssä olisi hyvä omata yhteistyötaitoja ja –haluja. Hyvä muisti auttaa. Tulisi osata hahmottaa suuruusluokkia ja isot asiat pienistä. On oltava luotettava ja vakuuttava kaikissa toimissaan. Laajoista yleistiedoista on apua kuten kielitaidostakin.
7. Miten saitte ajatuksen lähteä kansanedustajaksi?
Isäni oli kunnallisissa luottamustehtävissä. Minäkin olin Lohjan kaupunginvaltuuston jäsen. Oman työväenyhdistyksen kokouksessa keväällä 1986 tehtiin esitys, että minut asetettaisiin ehdolle v.1987 eduskuntavaaleissa, niin tapahtui ja tulin heti jopa valituksi. Tosin putosin sitten v. 1991, mutta palasin 1995 vaaleissa.
8. Millä tavoin saamastanne koulutuksesta on ollut hyötyä eduskuntatyössä?
Tampereen yliopiston kunnallistutkinto on auttanut paljon, koska eduskunnassa käsitellään paljon kuntien asioita ja julkista taloutta. Samoin on laita liikunnanohjaajan ja nuorisosihteerin tutkintojenkin osalta. Tosin iässäni elämänkokemus ajaa useasti muodollisten tutkintojen ohi, sillä tieto ja tutkinnot vanhenevat ja jopa unohtuvat.
9. Mistä kouluaineista on ollut hyötyä kansanedustajuutta edeltävissä töissänne? Entä kansanedustajan työssä?
Edeltävissä töissäni äidinkielen kirjallinen ja suullinen osaaminen ovat olleet tärkeitä, samoin matematiikka. Kansanedustajan työssä kielitaidosta on aina hyötyä. Sen avulla maailma aukeaa aivan eri tavalla. Historia, maantiede ja kansantalous antavat myös hyvää perustaa asioiden ymmärtämiselle.
10. Mistä olette pitänyt eniten kansanedustajan työssä? Jos olette uusi kansanedustaja, mitä odotatte eniten?
Olen pitänyt siitä, että voi olla vaikuttamassa hyvinvointiyhteiskuntamme kehitykseen. Olen saanut tutustua perusteellisesti maamme eri osiin ja ihmisiin. Olen voinut konkreettisesti havaita, miten monimuotoista ja moniarvoista elämä on. Asioita voidaan tehdä hyvin monella tavalla. Ne eivät ole absoluuttisia, vaan suhteellisia.