Etusivu : Kysy opolta : Opot esittäytyvät
Opot esittäytyvät
Opot vastaavat kysymyksiin vuoroviikoin. Vastaus julkaistaan viikon sisällä kysymyksen lähettämisestä.
Anu Japisson
Yläkoulun oppilaanohjaaja, Vuosaari, Helsinki
Olen kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta Raahesta. Työskentelen opona kahdella vuosaarelaisella yläkoululla. Olen itse aika hyvä esimerkki siitä, miten erilaisia polkuja kulkien voi löytää oman juttunsa.
Peruskoulun jälkeen minulla ei vielä ollut selvää suuntaa. Tultuani ylioppilaaksi vietin välivuoden Lontoossa au-pairina, koska en heti päässyt haluamiini opintoihin. Au pair -vuoden aikana keräsin kokemuksia elämänkoulusta ja pohdiskelin sitä, mikä minusta tulisi isona.
Lukioaikana suunnittelin oikeustieteen opintoja, mutta päädyin kuitenkin Porvoon matkailualan oppilaitoksen hotelli- ja ravintola-alan esimieslinjalle. Tuohon aikaan halusin mahdollisimman kauas kotikaupungistani.
Pidin kovasti työskentelystä ravintola-alalla, josta minulla on runsaasti työkokemusta. Työ oli vaihtelevaa ja pidin asiakaspalvelusta sekä esimiestyöstä. Halusin kuitenkin opiskella lisää, joten hain Jyväskylään opiskelemaan ammatillisen opettajan pedagogisiin opintoihin.
Opettajaksi valmistumisen jälkeen työskentelin Helsingissä silloisessa Roihuvuoren palvelualojen oppilaitoksessa ja sitten yli kymmenen vuoden ajan Porvoon matkailualan oppilaitoksessa ensin ammatinopettajana, sitten tiiminvetäjänä, koulutusalajohtajana, vt. rehtorina ja toimipisteen johtajana.
Työn ohessa opiskelin oppisopimuskoulutuksena johtamisen erikoisammattitutkinnon ja päivitin oman opistotutkintoni ammattikorkeakoulututkinnoksi. Valmistuin lisäksi restonomiksi palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmasta.
Opettajantyö ja koulun johtamiseen liittyvät työt olivat mielenkiintoisia ja monella tapaa opettavaisia. Halusin kuitenkin katsella koulumaailmaan myös toisenlaisesta näkökulmasta ja päätin kouluttautua opinto-ohjaajaksi. Valmistuttuani Hämeen ammattikorkeakoulusta opoksi aloitin nykyisessä työssäni peruskoulun oppilaanohjaajana.
Minulla on omakohtaista kokemusta kaikilta kouluasteilta ja opiskelumuodoista, myös työssäoppimisesta. Lisäksi minulta löytyy se opolle tarpeellinen kokemus kesken jääneistä opinnoista, kun kokeilin elintarvike-ekonomiaa Helsingin yliopistossa.
Työn lisäksi elämään tuo sisältöä ja vauhtia perheeni, johon kuuluu mies ja kolme lasta. Kesäisin harrastuksiini kuuluu mökkeily, lisäksi lenkkeilen ympäri vuoden. Rentoudun myös lueskellen monenlaista kirjallisuutta ja nautin ruoanlaitosta.
Omaa suuntaansa etsivälle nuorelle haluan sanoa tuntemattoman ajattelijan sanoin:
Sinun tietäsi ei ole kulkenut kukaan, eikä reitistä ole karttaa. Monet pystyttävät tienviittoja matkan varrelle, sillä risteyksiä on monta. Järki kompassina ja tunne sen neulana, vaella oma polkusi – huipulle asti.
Terveisin, Anu
Merja Juhala
Opinto-ohjaaja, peruskoulu ja lukio, Kerava
Olen aina ollut kiinnostunut kaikesta mahdollisesta. Siksi oli vaikeaa päättää, mitä opiskelisin ja miksi ’isona’ ryhtyisin. Tutuksi on sittemmin ehtinyt tulla niin humanistinen, käyttäytymis-, yhteiskunta- kuin kauppatieteellinenkin opiskelu, sekä suomalainen että brittiläinen yliopistokulttuuri, jopa oppisopimuskoulutuksen kiemurat.
Myös ansiotyöni ovat olleet monenkirjavaa kaupan ja sosiaali-, terveys- ja järjestöalan töistä erilaisiin opetustehtäviin peruskoulussa, lukiossa, valmennuskursseilla ja aikuisopetuksessa.
Nyt jo yli kaksi vuosikymmentä olen toiminut peruskoulun ja lukion opona Keski-Uudellamaalla pienessä mutta vireässä Keravan radanvarsikaupungissa, jossa käyn työssä Etelä-Hämeestä käsin. Kovin tiiviisti on elämäni aina pyörinyt näillä samoilla eteläisillä kulmilla kivenheiton päässä pääkaupunkiseudusta. Muuta Suomea en juurikaan tunne kuin ehkä Porin, Oulun ja Jyväskylän tienoilta hiukan. Silti jatkokoulutusohjannassa etsiskelemme oppilaiden kanssa yhtä sujuvasti Turkua, Kuopiota ja Rovaniemeä kuin lähikaupunkejakin.
Myös harrastusten suhteen olen ollut kaikkiruokainen. Nuorena rakastin koulunkäyntiä ja lukemista (usko tai älä!), mutta vähintäänkin yhtä paljon myös kuoroa, hevosia ja liikuntaa. Allergia, astma ja liikunnassa saatu polvivamma pudottivat nuo harrastukset listoilta, mutta sitä tutummiksi tulivat kuntosalit ja uimahallit.
Sivumennen sanottuna nuo omat kokemukset ovat syynä siihen, että olen jossain määrin ’erikoistunut’ myös allergisten ammatinvalintaan, joten haasta tarvittaessa rohkeasti minut keskusteluun myös tässä asiassa!
Harrastuksistani voin myös todeta, että olen aina ollut elokuva- ja teatterifriikki, perheeni siivellä ’pakkoharrastan’ lisäksi oopperaa, maa- ja metsätöitä ja koiria, veljenpoikien mukana olen päässyt kurkistamaan jopa kartingin ja formuloiden ihmeelliseen maailmaan. Niin, ja kaikki tieto on yhä vain kivaa - tietopuolista lukemista ja erilaisia kursseja ja koulutuksia en haluaisi jättää koskaan - ehkä siis nekin voisin mainita harrastuksenani. Pojanpoikien kautta pääsen taas uudelleen kertaamaan, miten se kehitys ja oppiminen oikein eteneekään. Mikäpä parempi tausta opolle – tässä työssä kun on käyttöä kaikelle sekalaisellekin elämänkokemukselle!
Maailma on täynnä mielenkiintoisia asioita!
Sinulle, joka tuskittelet jatkovalintojen keskellä, haluan sanoa jonkun viisaan sanoin: Moni asia lakkaa olemasta ongelma tullessaan paremmin ymmärretyksi.
Terveisin, Merja
Kari Kaleva
Opinto-ohjaaja, Oulun seudun ammattiopisto, Kaukovainion yksikkö, tekniikka
Tällä hetkellä työskentelen Oulun seudun ammattiopiston Kaukovainion tekniikan yksikössä päätoimisena opinto-ohjaajana. Opinto-ohjaajan hommissa olen kyseisessä paikassa ollut vuodesta 2002. Yksikkömme on iso; opiskelijoita on yli 900 ja meitä opoja on nyt kolme.
Opon koulutuksen kävin Jyväskylässä. Aikaisemmin toimin opettajan tehtävissä ja metsäosaston vetäjänä, sekä osin oponakin ammattiopiston luonnonvara-alan yksikössä Muhoksella.
'Koulutukseltani olen metsätalousinsinööri ja aloittanut työurani Helsingistä Ammattikasvatushallituksen metsäopetuksen osastolla "kauan sitten" vuonna 1977. Neljä vuotta vierähti pääkaupunkiseudulla, josta muutto Ouluun töihin Metsähallitukseen ja edelleen Rauma-Repolan metsäkoneryhmään ja sieltä mutkien kautta opetushommiin metsäalalle ja nyt sitten ollaan opona. Luonnonvara-alalle päätyminen lukion ja armeijan jälkeen on tarina sinänsä.
Vapaa-aika menee osin "remonttireiskan" roolissa Haukiputaan Martinniemessä. Asumme pientä maatilaa, jossa on aina jotain rempallaan. Eläimiä ei ole; heinää kasvatetaan hevosmiehille kesäisin sen verran, että lomasta aina osa menee heinänteon merkeissä. Talvisin kuljetaan vastaavasti metsässä, sikäli kun ehditään. Harrastuksetkin liittyvät luontoon; metsästys, kalastus ja talvisin "umpihankihiihto".
Oulun läänin opinto-ohjaat ry:n toiminnassa olen ollut aktiivisesti mukana tiedottajan roolissa myös jo vuosikausia, ja kun ei osaa sanoa ei, niin verkostoja on muodostunut moneen suuntaan.Olympiavuonna syntyneenä työvuosia ja elämänkokemusta on takana paljon, minkä koen vahvuutena. Suurin osa työurastani on kulunut nuorten parissa ja se on pitänyt virkeänä. Jokunen vuosi on siis vielä edessä ennen vapaalle jäämistä.
Peruskoulun päättäville nuorille: Positiivisin ajatuksin ja asenteella askeltamaan kohti työelämään johtavaa polkua.
Terveisin, Kari