Ajankäyttö ja monipuolisuus ratkaisevat – viime hetken lukuvinkit valintakokeisiin

| Mun elämä, Opiskelutaidot

Pääsykoekevät on vaativa kokemus, jota leimaa usein tunne siitä, että kaikki muut pärjäävät paremmin kuin itse. Stressi omasta suoriutumisesta saattaa vallata opiskelulta tilaa niin, että on vaikeaa keskittyä olennaiseen. Kysyimme Valmennuskeskuksen asiantuntijalta vinkkejä luku-urakan loppusuoralle.

Kasvatustieteiden maisteri ja Valmennuskeskuksen kurssipäällikkö Mia Göcer on seurannut valintakokeisiin valmistautuvia nuoria lähietäisyydeltä jo yli kymmenen vuoden ajan. Omissa opinnoissaan hän on erikoistunut oppimisen psykologiaan ja tutkinut erilaisten oppimiskäsitysten ja opiskelumenetelmien vaikutusta opiskeluun, ja nykyään hän vastaa Valmennuskeskuksen opiskelutekniikkaluennoista.

Nyt hän vastaa jokaisen valintakoeurakkansa loppusuoralla olevan hakijan mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Mia Göcer, mitkä ovat konkreettiset lukuvinkkisi pääsykoekevään viimeisille viikoille?

Ajankäytön suunnittelu on erityisen tärkeää. Jokaisen hakijan tulisi laatia itselleen lukusuunnitelma. Sen avulla omaa edistymistä, oppimista ja ajankäyttöä on helpompi seurata, ja myös opiskelun ja vapaa-ajan tasapaino on helpompi säilyttää. Tasapaino on erityisen tärkeää juuri valintakokeen lähestyessä, jotta mieli on virkeänä koepäivänä – ei siis kannata lukea itseään uuvuksiin ennen koetta.

Luku-urakan viimeisellä viikolla tulisi Göcerin mukaan keskittyä kertaamiseen, tiedon pintamuistiin palauttamiseen ja epäselvien kohtien tarkistamiseen. Tässä vaiheessa on tärkeää luottaa jo rakennettuun osaamiseen. Olet opiskellut parhaasi mukaan.

”Viimeisellä viikolla ehtii vielä paljon, mutta edellisinä iltoina ennen koetta ei kannata alkaa opiskelemaan mitään uutta kokonaisuutta. Uuden asian opetteleminen myöhäisessä vaiheessa saattaa häiritä aiemmin opittujen asioiden palauttamista muistiin.”

Mitä jos tuntuu, että on aloittanut valmistautumisen liian myöhään?

”Koskaan ei kannata luovuttaa kesken kaiken, vaan kannattaa tehdä kaikkensa siinä ajassa, joka on jäljellä. Joskus lyhyenkin ajan voi käyttää tehokkaasti. Kannattaa ehdottomasti mennä kokeeseen ja yrittää siinä parhaansa, sillä tehtävät voivat osua juuri niille omille vahvuusalueille,” Göcer kannustaa.

Miten maksimoidaan lukemisen tehokkuus?

Vireystilassa voi olla isojakin eroja eri aikaan päivästä, ja nämä vaihtelut ovat usein yksilöllisiä. On keskeistä tunnistaa, mikä on itselle paras aika päivässä opiskella ja millaisessa opiskeluympäristössä opiskelu sujuu parhaiten.

Vireystilan ollessa parhaimmillaan kannattaa lukea, ja jos taas vireys alkaa hieman laskea, kannattaa tehdä tehtäviä ja muistiinpanoja, jolloin toiminnallisuus pitää keskittymistä paremmin yllä.

Vireyden ylläpitämiseksi opiskelua kannattaa jaksottaa pienillä tauoilla sekä huolehtia siitä, että  keskeytykset, kuten kännykän piippaukset ja ulkopuolinen häiritsevä meteli, saadaan kuriin. Työmuistilla ja tarkkaavaisuudella on suora yhteys, joten mikäli tarkkaavaisuus herpaantuu toistuvasti häiriöiden vuoksi, oppiminen kärsii. Keskittymättä lukeminen ei ole tehokasta ajankäyttöä.

Miten vältetään kisaväsymys?

Pääsykokeisiin luetaan parhaimmillaan jopa puoli vuotta. On luonnollista, että ennemmin tai myöhemmin kirjapinot ja aineistot alkavat ahdistaa, mutta miten jaksaa ylläpitää lukumotivaatiota valintakoepäivään asti?

  1. Palauta mieleesi miksi olet päättänyt alun perin päättänyt pyrkiä opiskelemaan kyseistä alaa. Mikä siinä motivoi ja kiinnostaa, miksi haluat opiskella?
  1. Tee itsellesi ajankäytönsuunnitelma. Kiinnitä huomiota omaan keskittymiseen, opiskelun jaksottamiseen ja tauottamiseen, jotta opiskelulle varattu lukuaika olisi oikeasti tehokasta.
  2. Vietä laadukasta vapaa-aikaa. Pidä huolta opiskelun ja vapaa-ajan tasapainosta ja muista pitää myös kokonaisia vapaapäiviä.
  1. Hyväksy se, että pitkällä ajanjaksolla tulee huonoja ja hyviä opiskelupäiviä.
  1. Seuraa oppimistasi. Kun huomaat, että oppimista tapahtuu, se motivoi jatkamaan eteenpäin ja auttaa jaksamaan.
  1. Käytä opiskelutekniikoita monipuolisesti. Eri menetelmät tuovat opiskeluun monipuolisuutta, vaihtelua ja tehostavat oppimista. Myös motivaatio pysyy paremmin yllä, kun päivästä toiseen ei ole tiedossa vain yhtä ja samaa puurtamista.
  1. Vaihda välillä opiskeluympäristöä. Mikäli opiskelet kotona, mene tekemään harjoituskoe tai kertaustehtäviä esimerkiksi kirjastoon.
  2. Opiskelkaa yhdessä. Jos mahdollista, opiskele kavereiden kanssa, jotka ovat hakemassa samaan paikkaan. Pitäkää luku- tai laskupiirejä, testatkaa osaamista keskenänne, tehkää toisillenne harjoituskokeita, opettakaa toinen toisianne. Näin kaikki hyötyvät, koska vahvuusalueet voivat vaihdella henkilöittäin.

Mitä pitää ottaa huomioon valintakokeen ollessa käsillä?

Yliopistot ja korkeakoulut lyhentävät koko ajan valintakokeen valmistautumisaikaa ja erilaiset kokeissa jaettavat aineistot lisääntyvät. Göcerin mukaan tämä kertoo siitä, että kokeet ovat menossa siihen suuntaan, että niissä testataan yhä enemmän akateemisia opiskelutaitoja, joilla tarkoitetaan seuraavaa:

  1. Hyvää lukutekniikkaa, jossa kohtalaisen lyhyessä ajassa on pystyttävä hahmottamaan ja omaksumaan keskeiset kokonaisuudet
  2. Tehokkaita muistiinpanotekniikoita, joiden avulla pystytään ottamaan aineistokokonaisuudesta pää- ja yksityiskohdat haltuun
  3. Hyvää vastaustekniikkaa, jossa vastataan tarvittavalla laajuudella ja tarkasti kysyttyyn asiaan.

”Arvioi osaamistasi päivittäin ja harjoittele kokeen ajankäyttöä säännöllisesti. Tee vanhoja koetehtäviä, kokonaisia harjoituspääsykokeita ja mieti itse mahdollisia kysymyksiä. Ennen koetta on myös tärkeää rauhoittua ja keskittyä asioiden muistiin palauttamiseen,” Göcer ohjeistaa.

Lisäksi hän painottaa laadukkaan vapaa-ajan tärkeyttä. Valintakoerupeaman aikana kannattaa pitää huolta riittävästä liikunnasta ja levosta, sillä ne auttavat keskittymään ja pitävät yllä vireystilaa ja tarkkaavaisuutta.

”Riittävän unen ja levon määrä on ratkaisevaa silloin kun tehdään paljon aivotyötä, mitä opiskelu juurikin on. Unessa aivot puhdistuvat ja palautuvat edellisen päivän rasituksesta sekä tekevät tilaa uuden oppimiselle.”

Lue myös Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilaisen vinkit parempaan keskittymiseen täältä.

Teksti: Veera Sinervo

Kuva: 123rf.com