Apua olen abi

| Blogi

Hellurei!

Tuntuu kuin edellisestä blogista olisi ikuisuus. Kerrataan siis hieman. Joulukuusi kannettiin ulos, viimeinen jakso kuitattiin loppuun ja mie kävin rustaamassa kevään ensimmäiset ylioppilaskokeet. Siinä jossain välissä ehdin hullaantua Fazerin uusista suklaalevyistä ja veriappelsiineista. Seuraavaksi aloin laskea päiviä penkkareihin, enkä varmasti ollut ainoa.

Kun meidät vihdoin kannettiin ulos koulun ovista, nostettiin rekkaan ja lähetettiin muka pidemmällekin matkalle, mietin, olinko ainut joka haluaisi laskea päiviä taaksepäin. Pari tuntia myöhemmin löysinkin itseni yrittämässä sisään samaisista ovista. Meni muutama päivä, ja kohta jo olin innoissani siitä, että ehdin koululle syömään. Hassua, eikö?

Ehkä yhtäkkinen innostus koulurakennusta kohtaan johtuu siitä, että on loputtomasti omaa aikaa. Kun päivästä toiseen opiskelee yksin neljän seinän sisällä, pienikin pyrähdys ihmisten joukkoon tuntuu luksukselta. Tässä vaiheessa ei ole niin väliä, vaikka pyrähdys suuntautuu niinkin arkiseen paikkaan kun kouluruokalaan.

Toistaiseksi minulla ja abikeväällä on viha-rakkaussuhde. Romahtelen säännöllisesti kesää ja syksyä suunnitellessani, raivoan vähintään kerran viikossa psykologian kirjapinolle ja lasken fanaattisesti, kuinka monta päivää ruotsin tenttiin olikaan; edellisestä tarkistuksestahan on jo monta tuntia!

Ei tätä kaikkea kuitenkaan voi olla rakastamatta. Tai no, ainakaan ei voi olla ihastumatta siihen tunteeseen, kun salissa istuessa tietää, että kunhan surkuhupaiset muodollisuudet ovat ohi, pääsee aloittamaan sen, mihin on kolme vuotta valmistautunut.

Paljon on jo ehtinyt tapahtua, vaikka kun asiaa tarkemmin miettii, juuri mikään ei ole muuttunut. Ainoat merkit abikeväästä ovat pidemmät päivät, kauppoihin ilmestyneet appelsiinit ja Leville jatkuvana virtana valuvat hiihtolomalaiset.

Vaikka se hienolta tuntuukin saavuttaa taas yksi etappi, ehkä on hyvä, jos tässä risteyksessä palaa punaiset valot vielä hetken.


Aino-Sofia Orjasniemi

Kirjoittaja on abi, joka opiskelee Rovaniemellä Lyseonpuiston lukiossa.