Myötätuntoa kriisien keskelle – riittävän hyvin nuoren tukena vaikeissa elämäntilanteissa

| Emma Haikonen

Minkälaisia tunteita ja ajatuksia sinulla heräsi viimeksi, kun kohtasit kriisin keskellä olevan nuoren? Miten toimit tilanteessa?

Ehkä tilanne sai sinut tuntemaan halua auttaa. Saatoit kokea keinottomuutta ja olla epävarma siitä, miten voisit nuorta tsempata. Nuoren paha olo saattoi ilmetä kiukkuna, jota oli haastavaa ottaa vastaan. Ehkä sanoit hänelle jotakin kannustavaa tai kyselit lisää tilanteesta. Tai asetuit rauhassa kuuntelemaan ja järjestit hänelle hetken aikaa omasta kiireisestä aikataulusta huolimatta. Katselit nuorta myötätuntoisesti ja ymmärtäväisesti. Ohjasit hakemaan apua?

Keinottomuuden ja riittämättömyyden tunteet ovat inhimillisiä kohdatessamme toisen hätää tai kärsimystä. Olen työssäni Nuorten kriisipisteellä jatkuvasti näiden tuntemusten äärellä riippumatta koulutuksen, ammattitaidon ja kokemuksen tuomasta osaamisesta. Hyvällä tahdollakaan ei tunnu löytyvän oikeita sanoja, joilla helpottaa pettymystä, syyllisyyttä, surua tai muita hankalia tunteita ja tsempata eteenpäin vastoinkäymisen aallokossa.

Milloin puhutaan kriisistä tai kriisissä olemisesta?

Kriisi on käsite, jolla kuvataan tilannetta, jossa tuttu ja turvallinen elämä muuttuu jollakin tapaa. Kriisiin liitetään tavallisesti perusturvallisuuden tunteen heikkeneminen ja avuttomuuden sekä hädän tuntemukset.

Voimme kohdata jotakin äkillistä ja järkyttävää, jota kutsutaan elämänkriisiksi. Kriisi voi liittyä myös tavanomaisiin elämän muutoksiin kehityksen eri vaiheissa. Näistä käytetään nimitystä kehityskriisit. Kriisin voi lisäksi käytännössä aiheuttaa melkein mikä tahansa asia, oli se sitten läheisen kuolema, uusi ja ihana seurustelusuhde, huono arvosana kokeesta, kaverilta kuultu ikävä kommentti, vanhempien riita tai pieleen menneet jalkapallotreenit. Toisin sanoen, se, mikä on toiselle kriisi, voi toisesta tuntua tavanomaiselta ja arkiselta asialta. Jokainen määrittelee lopulta itse sen, minkä kokee kriisiksi.

Nuoret myös reagoivat kriiseihin eri tavoin ja ilmaisevat pahaa oloa monenlaisin keinoin. Joskus kriisin voi laukaista nuoren sisäisestä kokemusmaailmasta kumpuavat asiat kuten ajatukset, uskomukset, muistot, pelot ja huolet eikä niihin välttämättä liity suoranaista ulkoista havaittavaa tekijää. Nuori voi esimerkiksi kokea yksinäisyyttä vaikka hänellä on kavereita. Tai hän voi epäillä omia kykyjään tai murehtia menneitä asioita. Tämä on hyvä pitää mielessä jos tuntuu siltä, että syyn löytäminen nuoren pahan oloon tuntuu vaikealta ja nuoren käytös hämmentää. Elämän ulkoisista puitteista ei voi päätellä sitä, onko joku kriisissä vai ei.

Mikä auttaa meitä aikuisia tukemaan kriisissä olevaa nuorta?

Ensinnäkin on tärkeää, että kohtelet itseäsi nuoren tukijana ja opastajana myötätuntoisesti. Yrität parhaasi eikä sinun tarvitse pystyä enempään. On hyvä muistaa, että kriisin aiheuttamia mielensisäisiä reaktioita voi harvoin ratkoa tai ottaa ulkoa käsin pois. Aikuisen rauhallinen suhtautuminen ja siitä puhuminen, että kriisit kuuluvat elämään ja niistä selvitään, on oleellista. Käytännön ratkaisut ja erilaiset helpotukset arjen vaatimuksissa ovat yksi keino vakauttaa tilannetta, mutta mieli tarvitsee ennen kaikkea aikaa, luotettavan aikuisen hyväksyvää läsnäoloa ja toivon ylläpitämistä. Tutut arjen rutiinit auttavat jaksamaan kriisin keskellä.

Yhteiskuntamme on pullollaan mitä mielenkiintoisempia vaihtoehtoja nuorille opiskeluun ja työelämään sekä vapaa-aikaan liittyen. Ne tarjoavat huikeita mahdollisuuksia, mutta voivat lisätä myös epävarmuuden tunteita, paineita ja huolta varsinkin silloin, kun nuori on kriisissä ja pelkästään tästä hetkestä selviäminen tuntuu raskaalta.

Kohtaan työssäni nuoria, jotka kokevat kovia ulkoisia ja sisäisiä paineita monen eri elämän osa-alueella. Nuoret epäilevät, onko heillä lupa voida huonosti. Kollegani kuvasi osuvasti Kriisipisteellä näkyvän ilmiön: nuoret kokevat, että aina tulisi olla paras mahdollinen versio itsestä.

Joskus tärkeintä onkin vaikeiden tunteiden äärelle asettuminen ja sen välittäminen, että nuoren kokemukset otetaan todesta ja meille kaikille on sallittua antaa itselle lupa huonoon oloon. Saa tuntua pahalta eikä se tarkoita, että on epäonnistunut lopullisesti tai ettei tilanteesta ole mitään ulospääsyä. Nuorta voi rauhoittaa kertomalla, ettei kriisissä tarvitse tehdä isoja tulevaisuutta koskevia ratkaisuja. Se itselle tärkeä juttu esimerkiksi tulevan ammatin saralla löytyy kyllä, ennemmin tai myöhemmin. Ja jos ei löydy heti, voi suunnitelmaa muuttaa vielä myöhemminkin. Toisaalta joku toinen nuori voi kaivata kannustusta, että kriisistä huolimatta hän voi turvallisesti edetä esimerkiksi jatko-opintosuunnitelmansa kanssa.

Nuorta kuuntelemalla pääsee pitkälle. Silloin saa usein selvyyttä siihen, minkälaista tukea juuri tämä nuori kaipaa ja odottaa. Sitä voi lisäksi kysyä suoraan nuorelta itseltään. Miten toivoisit minun sinua auttavan? On tärkeää pysähtyä miettimään myös sitä, miten itse voi ja jaksaa. Aikuisen oma hyvinvointi ja mielekkyyden tunteet työssä sekä elämässä ylipäätään vaikuttavat nuoren kohtaamiseen ja tukemiseen hankalissa elämäntilanteissa.

Riittävän hyvin nuoren tukena!

Tue nuorta rohkeasti omana itsenäsi ja pyri hyväksymään se, ettei sinun tarvitse osata ratkoa tilannetta. Kriisiä pystyy harvoin suorittamaan pois. Pidä matalana kynnys kysyä tarvittaessa neuvoa mielenterveyden ammattilaisilta ja ohjaa nuorta tuen äärelle. Avun hakeminen ei ole heikkouden merkki, vaan se on itsestä huolta pitämistä. Muistathan tämän itse ja kerrot sen ennen kaikkea myös nuorelle. Sinä riität ja asettumalla tietoisesti tämän äärelle, välität myös nuorelle tärkeää sanomaa hänen riittämisestään sellaisena, kuin on. Kriisienkin keskellä.


Myötätuntoa kriisien keskelle – riittävän hyvin nuoren tukena vaikeissa elämäntilanteissa

Emma Haikonen

Psykologi, kriisityöntekijä , Nuorten kriisipiste, HelsinkiMissio ry

Kirjoittaja on ammatiltaan psykologi ja työskentelee kriisityöntekijänä Nuorten kriisipisteellä. Vapaa-ajalla hän viimeistelee kliinisen terveyspsykologian erikoistumisopintoja, suunnittelee omia häitään ja kiertää kahden rakkaan italianvinttikoiransa kanssa Lauttasaareen rantoja. Ja yrittää muistutella itseä aina välillä siitä, että vähempikin riittää.

Nuorten kriisipiste tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista keskusteluapua kriisityöntekijän kanssa 12–29-vuotiaille nuorille, aikuisille, pareille ja nuorten perheille. Sinä päätät, mistä haluat meille puhua. Me olemme sinua varten. 

www.nuortenkriisipiste.fi