Vanhemmuuden tuskasta vahvuuksien ja voimavarojen tunnistamiseen – avain voi löytyä onnistumisen hetkistä

| Niina Helakorpi

Muistatko vielä sen ajan, kun olit itse yläkoulussa? Mieti sellainen tilanne tuolta ajalta elämässäsi, johon liittyy onnistumisen tunne. Niin vahva onnistumisen tunne, että muistat sen vieläkin ja voit ajatuksissasi palata siihen hetkeen.

Tuntuuko vaikealta? Useimmiten esitän tämän kysymyksen aikuisille asiakkailleni seuraavassa muodossa:”Kerro tilanne, johon liittyy vahva onnistumisen tunne, joku ihan miltä tahansa ajanjaksolta elämässäsi”. Kysymys saattaa yllättää, koska asiakas on tullut valmennukseen tai lyhytterapiaan jonkin tietyn haasteen kanssa, johon toivoo muutosta. Hän saattaa olettaa, että alamme yhdessä pohtia tuohon ongelmaan ratkaisua. Näin ollen, olipa tarkastelujakso sitten 25 tai 54 vuotta, tai jotain siltä väliltä, pääsääntöisesti tämän kysymyksen jälkeen seuraa pitkä hiljaisuus. Silloin kun ajatuksemme ovat pitkään kiertäneet negatiivisuuden kehää, on yllättävän vaikeaa kovin nopeasti löytää elämästä hyviä asioita, niitä tärkeitä onnistumisen hetkiä.

Silloin kun ajatuksemme ovat pitkään kiertäneet negatiivisuuden kehää, on yllättävän vaikeaa kovin nopeasti löytää elämästä hyviä asioita, niitä tärkeitä onnistumisen hetkiä.

Onnistumisien sijaan yläkouluajoista palaa monelle mieleen sekunnin sadasosassa se, kuinka vastenmielistä oli mennä jonkun tietyn opettajan tunnille, tai kuinka välitunnit olivat ahdistavia, kun ei ollut ketään tosiystävää. Ruoka oli pahaa ja kun joskus harvoin oli edes kohtuullisen hyvää ruokaa, sitä ei saanut ottaa tarpeeksi. Muisti tuo esiin ensin kaiken negatiivisen, kuten miten kurjalta tuntui se, että luokassa ei voinut keskittyä, tietyt tunnit menivät aina hulinaksi ja vain harvan opettajan auktoriteetti riitti kurin ja järjestyksen saavuttamiseen. Tai että vaikka kuinka yritin, koin epäonnistumisia. En kelvannut muille, enkä varsinkaan itselleni, tunsin olevani huono ja tyhmä. Halusin vain sulautua massaan, mutta olin erilainen.

Emme pysty vaikuttamaan siihen, kuinka paljon ajatuksia mieleemme nousee päivän aikana, mutta voimme vaikuttaa siihen, mille ajatuksille annamme tilaa.

Esimerkiksi taiteessa nämä kokemukset ovat äärimmäisen tärkeitä ja hyödynnettävissä olevaa materiaalia. Mutta suhteessa omaan lapseen, vanhempana, meidän kannattaa tietoisesti työstää omia ajatuksiamme. Emme pysty vaikuttamaan siihen, kuinka paljon ajatuksia mieleemme nousee päivän aikana, mutta voimme vaikuttaa siihen, mille ajatuksille annamme tilaa.

Nyt, vaikka se tuntuisi kuinka vaikealta, vaikka siihen menisi päiviä, haastan sinut löytämään sen onnistumisen tunteen yläkouluikäisenä. Oli se sitten kesällä ukin kanssa tehty kalareissu, koulussa tai harrastuksessa saavutettu onnistuminen, on tärkeää, että muistat sen.

Hiljaisen tiedon ja taidon näkyväksi tekeminen

Kun muistat tuon tilanteen ja vahvan onnistumisen tunteen, mieti, miten tarkalleen sen teit. Miten sait sen aikaan konkreettisesti? Muistele onnistumista, sitä tunnetta ja tekemistäsi niin yksityiskohtaisesti, että näet toimintasi kuin videolta. Muistele pieninkin yksityiskohta, mitä vielä näet tai kuulet, kun alat muistella tuota onnistumisen tunnetta.

Mitä taitoja sinulla on täytynyt olla, että olet voinut onnistua tuossa? Entä millä tavalla olet oppinut tuollaiset asiat, oletko aina osannut ne? Mieti hetki, mitkä luonteen ominaisuutesi ovat mahdollisesti myötävaikuttaneet noiden taitojen oppimisessa. Mitkä niiden käyttämisessä?
Alkaako tuntua jo paremmalta? Voit haastaa itsesi vielä pohtimaan, mikä on auttanut sinua hyödyntämään noita asioita, ja jos nämä taidot vahvistuvat edelleen, mihin (uuteen) hyvään ne voivat sinua kantaa.

Mitä jos seuraavan kerran kun juttelet nuoren kanssa koulusta, aloitatkin kysymällä, mikä tuottaa hänelle onnistumisen tunnetta? Se lisääntyy mitä ajattelet, joten on hyvä tiedostaa mitä ajattelee.

 

(Lähteenä käytetty Helsingin Psykoterapiainstituutin luentomateriaalia Onnistumisen hetki, hiljaisen tiedon ja taidon näkyväksi tekeminen 2017)


Vanhemmuuden tuskasta vahvuuksien ja voimavarojen tunnistamiseen – avain voi löytyä onnistumisen hetkistä

Niina Helakorpi

Yrittäjä, lyhytterapeutti, ratkaisukeskeinen valmentaja , Valmennusstudio Rohkea Joutsen

Kirjoittaja on 13-vuotiaasta harrastanut teatteria. ”Roolin työstäminen haastaa ja vie usein omalle epämukavuusalueelle, mutta parhaimmillaan teatterin maailmasta voi taitavan ohjaajan ja työryhmän avulla löytää toimivia työkaluja käsitellä omia tunteitaan turvallisessa ympäristössä.” www.rohkeajoutsen.fi

Kuva: Annika Järvenoja