Kiertotie korkeakouluun

| Artikkeli, Mun elämä, Opiskelutaidot

Unelmaa opiskelusta ei tarvitse unohtaa, vaikka pääsykoe menisi myttyyn. Väyläopintojen kautta korkeakoulupaikan saavien määrän arvellaan kasvavan tulevaisuudessa. Hankenissa opiskeleva Anna on yksi heistä. Hän on valintaansa tyytyväinen.  

Joka vuosi kymmenet tuhannet hakijat jäävät ilman korkeakoulupaikkaa. Syksyllä 2018 alkaviin korkeakouluopintoihin haki Opetushallituksen tilaston mukaan yhteensä 152 897 opiskelijaa, joista opiskelupaikka irtosi noin kolmasosalle. Selvästi suurin osa opiskelijoista valitaan korkeakouluihin valintakokeen perusteella, vaikka niiden ohella pisteisiin saattavat  vaikuttaa esimerkiksi haastattelu, ennakkotehtävät tai ylioppilaskirjoituksista saadut arvosanat.

Opiskelemaan on kuitenkin mahdollista päästä  myös muita reittejä, kuten avointa väylää pitkin. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tarjoavat kaikille avoimia kursseja, joiden käymiseen ei vaadita tutkinto-oikeutta. Avoimen korkeakoulun kävijät voivat yhä useammin suorittaa samoja kursseja kuin tutkinto-opiskelijatkin. Luennot, professorit ja ryhmätyöt ovat kaikille yhteisiä.  Usein ainoa ero onkin se, että  avoimen yliopiston tai korkeakoulun kurssit ovat maksullisia.

Väyläopinnot yleistyvät tulevaisuudessa

Avoin väylä on hyvä vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun pääsykokeissa ei syystä tai toisesta menesty riittävän hyvin. Opiskelupaikan voi saada tietyllä määrällä suoritettuja opintopisteitä – esimerkiksi 60 opintopisteellä, joka vastaa yhden lukuvuoden tavoitemäärää – mutta toisinaan myös arvosanoilla on merkitystä. Omaehtoisesti avoimia opintoja suorittaneet ovatkin yleensä erittäin motivoituneita ja menestyvät opinnoissaan keskimääräistä paremmin.

Korkeakoulujen tiedekunnissa ja koulutusaloilla päätetään vuosittain, kuinka paljon niihin otetaan opiskelijoita avoimen väylän kautta ja millaisin perustein avoimia opintoja suorittaneille myönnetään tutkinto-oikeus. Avoimen yliopiston kautta korkeakouluun päässeiden opiskelijoiden osuuden arvellaan kasvavan tulevaisuudessa.

Avoimia opintoja omaehtoisesti opiskelleet hakijat ovat yleensä erittäin motivoituneita ja menestyvät opinnoissaan keskimääräistä paremmin.

Opiskella voi usein myös etänä. Tällä hetkellä Helsingin yliopistossa voi päästä opiskelemaan tietojenkäsittelyä suorittamalla riittävän menestyksekkäästi tietyn määrän kaikille avoimia tietojenkäsittelyn MOOC-verkkokursseja. Vastaanotetun opiskelupaikan myötä voi käydä myös Helsingin yliopiston muiden tiedekuntien tarjoamia kursseja vaikkapa sivuaineena. Netissä suoritettavia avoimen väylän opintoja ja niiden kautta myönnettäviä tutkintoon oikeuttavia opiskelupaikkoja laajennetaan tulevaisuudessa mahdollisesti myös muihin tiedekuntiin ja korkeakouluihin. Opintojen digitalisoitumisessa on omat haasteensa, mutta maksuttomuus ja riippumattomuus opiskelijan maantieteellisestä sijainnista antavat tasa-arvoisen mahdollisuuden opiskeluun erilaisissa elämäntilanteissa.

Ei stressiä pääsykokeista

Helsingin Hankenissa johtamista pääaineenaan opiskeleva Anna Sohlström, 21, on yksi lukuisista opiskelijoista, jotka ovat päätyneet tutkinto-opiskelijoiksi avointa väylää pitkin. Kun kielteinen päätös korkeakouluvalinnasta tipahti postiluukusta, oli pohdittava vaihtoehtoja edessä häämöttävän välivuoden viettämiseksi. Anna päätyi avoimeen yliopistoon vanhempiensa kannustuksesta, jotka myös rahoittivat opinnot. Anna muistuttaa, ettei pääsykoemenestyksen puute ole läheskään kaikkien syy opiskella avoimessa yliopistossa.

– Avoin yliopisto sopii myös niille, jotka ovat vielä epävarmoja alastaan. Muutaman peruskurssin käymällä saa hyvän käsityksen siitä, millaista tietyn alan opiskelu on.

Olen tyytyväinen, että tartuin tähän mahdollisuuteen.

Hankeniin pääsee avointa väylää pitkin opiskelemalla joko 60 opintopistettä tai suorittamalla 24 opintopistettä, joista on saatava riittävän hyvät arvosanat. Anna valitsi jälkimmäisen. Tämän väylän kautta alle puolet kursseille osallistuvista saa lopulta tutkinto-oikeuden. Hankenissa suurin osa peruskursseista järjestetään erikseen avoimia opintoja suorittaville ja tutkintoa opiskeleville, mutta esimerkiksi verkkokurssit voivat olla kaikille yhteisiä.

– Olen tyytyväinen, että tartuin tähän mahdollisuuteen. Pääsykoe on tilaisuutena todella stressaava, mutta näin saatoin rauhassa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.

Korkeakouluun pyrkiville nuorille Anna antaa yksinkertaisen neuvon: ei kannata stressata. Vaikka arvosanoissa olisi parantamisen varaa, oman alan valitseminen tuntuisi vaikealta tai pääsykokeissa tulisi käytyä kerran jos toisenkin, ennen pitkää kaikki löytävät kyllä oman paikkansa.

Opiskelemaan on monta reittiä!

Pääsykokeet. Suurin osa nykyisistä opiskelijoista on saanut korkeakoulupaikkansa pärjäämällä pääsykokeessa riittävän hyvin.

Ylioppilastodistus tai lukion päättötodistus. Esimerkiksi joitain luonnontieteellisiä aineita pääsee opiskelemaan matematiikan, fysiikan ja kemian ylioppilaskirjoituksista saaduilla menestyksekkäillä arvosanoilla.

Avoin väylä. Avoimen väylän kautta otettujen opiskelijoiden määrän uskotaan kasvavan tulevaisuudessa.

Yksityiset korkeakoulut. Toistaiseksi Suomessa maksullista koulutusta yksityisissä korkeakouluissa tarjotaan ainoastaan liiketalouden alalla.

Lukiodiplomit ja -kilpailut. Taito- ja taideaineita on todennäköisesti tulevaisuudessa yhä tavanomaisempaa päästä opiskelemaan lukiossa suoritettavien opintokokonaisuuksien tai portfolioiden avulla.

Ulkomaille. Jos pääsykokeissa ei lykästä, yksi vaihtoehto on hakea ulkomaille opiskelemaan. Ulkomaiset korkeakoulut ovat yleensä maksullisia, mutta esimerkiksi Pohjoismaissa ja Itävallassa yliopisto-opiskelu on EU-kansalaisille maksutonta. Suomen kansalainen saa Kelan opintotukea myös ulkomailla suoritettaviin opintoihin.

 

Teksti: Varpu Somersalo, kuva: Anna Sohlströmin kotialbumi

Kuvitus: Salla Vasenius