Korkeakouluopintoja yhdistelemällä kohti unelma-ammattia

| Ammattikorkeakoulu, Opiskelijaesittely, Yliopisto

Tanja Maljanen päätti yhdistää ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opinnot. Nyt hän opiskelee sekä englannin kääntämistä että tietojenkäsittelyä ja tuntee molempien korkeakoulujen parhaat puolet.

Eteläpohjanmaalainen Tanja Maljanen, 24, otti lukiossa riskin: hän haki ainoastaan yhteen korkeakouluun opiskelemaan.

Nuorta naista oli jo ennen lukiota kiinnostanut englannin kääntämisen opiskelu. Lukiossa heräsi kiinnostus myös tietojenkäsittelyä kohtaan, mutta englanti veti lopulta pidemmän korren.

Onnekseen Maljanen pääsi ensimmäisellä kerralla sisään ja aloitti englannin kääntämisen opinnot Turun yliopistossa heti lukion jälkeen, syksyllä 2011.

Nuorelle opiskelijalle muutos lukiosta oli melkoinen.

– Vaikka lukiossa oli puhuttu, että yliopistossa on opiskelijalla enemmän vastuuta, yllätti se silti. Meillä on harvoin läsnäolopakkoa luennoilla, eikä kukaan vahdi, että teet vaaditut asiat.

Opiskelun itsenäisyyteen Maljanen kuitenkin kertoo tottuneensa nopeasti. Töitä riitti, mutta niin riitti motivaatiotakin.

Kun Maljanen vihdoin syksyllä 2015 sai kandidaatin tutkintonsa valmiiksi, olivat maisteriopinnot jo kovassa vauhdissa. Kieltenopiskelun lomassa vanha kiinnostus opiskella tietojenkäsittelyä heräsi henkiin – niinpä hän haki Turun ammattikorkeakouluun.

Jälleen kerran opiskelupaikan ovet aukenivat. Nyt Maljanen tekee maisterin tutkintoa englannin kääntämisestä Turun yliopistossa ja opiskelee tietojenkäsittelyä Turun ammattikorkeakoulussa.

Työelämäkeskeistä opetusta

Osa yliopisto-kavereista ihmetteli Maljasen valintaa: heillä oli jostain syystä käsitys, että ammattikorkeakoulu on ammattikoulun jatke.

Maljanen puolestaan kehuu ammattikorkeakoulua ja uskoo, että sitä kautta on helpompi työllistyä.

– Pidän ammattikorkeakoulusta siinä mielessä enemmän, että opiskelu on suoraviivaisempaa ja selkeämpää. Koulussa oikeasti huolehditaan, että opinnot edistyvät ja myös valmistutaan.

Opiskelu sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa on tuonut Maljaselle laajan sosiaalisen verkoston.

Yliopistossa hän pitää opintojen joustavuudesta, mutta toisaalta itsenäistä työtä on paljon.

Ammattikorkeakoulussa Maljasen mielestä oppii paremmin, koska kurssit ja niiden vaatimukset ovat selkeitä. Ammattikorkeakoulun vahvuus on myös työelämäkeskeisyys. Toisaalta läsnäolopakko vaikeuttaa työskentelyä opintojen ohessa.

Punnitse motivaatiosi

Tulevaisuudessa Maljanen haluaa yhdistää kääntämisen ja tietojenkäsittelyn osaamistaan.

– Haluaisin kehittää käännösteknologiaa ja käännösohjelmistoja. Aika usein ne, jotka kehittävät käännösohjelmia, eivät joko osaa kääntää tai suunnitella ohjelmia, Maljanen pohtii.

Tulevaa opiskelupaikkaa pohtiville Maljanen haluaa sanoa, ettei kannata tehdä kuten hän, vaan hakea yhteishaussa useaan kouluun, vaikka oma suosikki olisikin jo tiedossa.

Valinta ammattikorkeakoulun tai yliopiston välillä riippuu Maljasen mukaan paljon ihmisestä ja siitä, mikä häntä motivoi.

– Kannattaa miettiä, kuinka paljon haluaa oppia käytännössä ja kuinka paljon lukemalla. Ja valitse se, mikä sinua kiinnostaa, ei mitä joku muu yrittää sinulle tuputtaa, Maljanen vinkkaa.


 

Janne Miettinen, 32, Laurea-ammattikorkeakoulu, tradenomi (YAMK)

Lukion jälkeen aloitin talotekniikan opinnot, mutta varusmiespalveluksen suoritettuani en enää jatkanut opintoja. Lähdin sen sijaan opiskelemaan tietojenkäsittelyä Laurea-ammattikorkeakouluun, suuntautumisena digitaalinen media. Opiskelu oli käytännöllistä, tehtiin paljon ryhmätöitä ja jonkin verran oli luentojakin.

Opintojen jälkeen menin työelämään, mutta siemen jatko-opinnoista jäi kytemään.

Syksyllä 2015 aloitin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelun Laureassa. Nyt kun on jo työkokemusta, voi peilata opetusta omiin kokemuksiin ja osaamiseen. On ollut kiinnostavaa päästä työpaikan kuplasta pois, nähdä asioita ihan toisesta näkökulmasta ja oppia myös muiden kokemusten kautta.”


 

Salla Hyvönen, 31, Helsingin yliopisto, oikeustieteen opinnot (tohtori)

”Lukiossa en vielä ollut pohtinut, mitä haluaisin opiskella, mutta kaupallinen ala kiinnosti. Aloitin vuonna 2004 Laurea-ammattikorkeakoulussa liiketalouden tradenomin opinnot.

Olin yllättynyt, miten hyvin ammattikorkeakouluopinnot itselleni sopivat. Ammattikorkeakoulussa sai yksilöllistä ohjausta, ja lähiopetusta oli paljon. Laurean tutkimusyksikössä oli myös mahdollisuus tehdä kaupallisia tutkimuksia, mikä oli ainutlaatuinen tapa oppia.

Kesällä 2008 pääsin Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Tiedekunnassa opiskelu oli itsenäistä ja perustui vahvasti kirjatentteihin sekä massaluentoihin. Aika paljon sai istua yksin kirjan kanssa opintojen aikana, mutta koin silti alan omakseni.

Valmistuttuani tein töitä lakimiehenä ja tällä hetkellä opetan sekä työstän väitöskirjaani työsuhteisena yliopistolla.”


 

Anu Haapala, 28, Leidenin yliopisto (Alankomaat), psykologian opinnot (kandi)

Lukiossa minua kiinnosti sekä journalismi että psykologia. Muutettuani Helsinkiin hain Haaga-Helia ammattikorkeakoulun journalismin ohjelmaan, koska se oli ainoa journalismin ohjelma Helsingissä. Opiskelu ammattikorkeakoulussa oli käytännönläheistä ja opin paljon käytännön taitoja toimittajan työstä.

Valmistuttuani hain opiskelemaan psykologiaa yliopistoon Alankomaihin, koska olin pitkään haaveillut ulkomailla asumisesta. Täällä opiskelu on raskaampaa ja vie paljon enemmän aikaa. En ole vielä varma, mitä töitä tulen tekemään, mutta täällä hankin asiaintuntijaosaamista. Mielestäni kenelle tahansa voi sopia sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opinnot, kunhan on motivoitunut ja opiskelee sitä alaa, mikä itseä kiinnostaa.”


 

Tiesitkö tämän korkeakouluista?

– Ammattikorkeakoulut valmentavat työelämään ja perustavat toimintansa sen asettamiin korkean ammattitaidon vaatimuksiin.

– Yliopistoissa tehdään tieteellistä tutkimusta ja annetaan siihen perustuvaa opetusta.

– Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan korkeakoulujen yhteyshaussa samalla lomakkeella.

– Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun voi hakea ylioppilastutkinnon tai kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon suorittanut.

– Yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkinnot ovat tasaveroisia korkeakoulututkintoja. Yliopiston kandin tutkinto vastaa ammattikorkeakoulun alempaa tutkintoa ja maisterin tutkinto ylempää tutkintoa.

Lähde: Opetushallitus