Millainen on ilmastoystävällinen arki?

| Blogi

Ahdistaako ilmastonmuutos? Haluaisitko tehdä jotain ympäristön hyväksi, mutta et tiedä mistä aloittaa? Voiko omilla valinnoilla ylipäätään vaikuttaa?

Kyllä voi.

Tärkeimmät ilmastoteot ovat aika yksinkertaisia, mutta toki uusien tapojen muotoutumiseen voi mennä aikaa. Tavallisten ihmisten arkipäiväisillä valinnoilla todella on merkitystä: meille ihmisillehän isotkin yritykset tuotteitaan valmistavat. Noin 70% Suomen hiilidioksidipäästöistä syntyy nimenomaan kotitalouksien kulutuksesta.

Keskivertosuomalaisen ilmastopäästöjen top kolme ovat asuminen, ruoka ja liikenne.

Lämmitys haukkaa ison osan ilmastopäästöistä

Kun keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 000 kiloa, niin siitä kolmasosan haukkaa asuminen, erityisesti lämmitys. Nyrkkisääntönä mitä isompi koti, sitä enemmän tarvitaan energiaa. Kerrostaloasuja ei useinkaan huomaa lämmityskuluja, sillä ne kiertävät taloyhtiön kautta ja sisältyvät yleensä vuokraan tai vastikkeeseen. Energiaa säästyy, kun talvella ei säädä lämmitystä liian lämpimälle. Sähkön vuokralainenkin maksaa yleensä itse ja silloin voi valita ekosähkön.

Älä ruoki jäteastiaa

Ruoka nappaa keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä viidenneksen. Kotona suomalaiset heittävät alun perin syömäkelpoista ruokaa roskiin 23 kiloa vuosittain, ja siihen päälle tulee muu hävikki kaupoissa, teollisuudessa ja ravintoloissa. Kolmannes maailman ruoasta päätyy jätteeksi: eli kolmannes pelloista, kolmannes lannoitteista, kolmannes maanviljelijöiden työstä ja kolmannes syntyneistä päästöistä on turhaa. Ruoka ansaitseekin suuremman huomion ympäristökeskusteluissa kuin ruoan pakkaus. Osta vain sen verran kuin syöt, pidä jämäpäiviä, pakasta ja pyydä ravintolassa pienempi annos. Ruokavalinnoillakin voi vaikuttaa: proteiinin lähteinä voi suosia papuja ja tofua tai vaikkapa kotimaista järvikalaa.

Matkaa maata pitkin tai kimppakyydeillä

Kolmas merkittävä tekijä on liikkuminen. Siinäkin keinot ovat tuttuja: lentämisen sijaan kannattaa kulkea maata pitkin ja henkilöauton sijaan suosia joukkoliikennettä. Jos lentämistä ei voi välttää, niin voi suosia suoria lentoja ja kompensoida päästöjä. Jos taas autoilu on pakollista, voi valita vähäpäästöisemmän auton ja suosia kimppakyytejä vaikkapa harrastuksiin kulkiessa.

Kaikesta tuotannosta tulee päästöjä, joten turhien tavaroiden ostamisesta tulee turhia päästöjä. Kaikkea ei ole pakko omistaa: esimerkiksi kirjoja, vaatteita, astioita, huonekaluja ja urheiluvälineitä voi lainata ja vuokrata.

Eli keinot ovat jo suurelta osalta varmasti tuttuja. Jos haluat tarkemmin tietää oman hiilijalanjälkesi suuruuden, tee Sitran elämäntapatesti. Testituloksen jälkeen löydät vielä 100 vinkkiä lisää ympäristöystävällisempään arkeen.

Huomasitko muuten, että usein kun säästät ympäristöä, niin säästät samalla rahojasi?

Lisää vinkkejä, huomiota ja ajatuksia ilmastoystävällisemmästä arjesta löytyy blogista Pyjamapäiviä. Tai kiinnostaako kiertotalousasiat opiskeluissa tai ammatinvalinnassa? Lue lisää täältä.

 


Päivi Kosunen

Kirjoittaja on Talous ja nuoret TATin kiertotalousasiantuntija, joka tarjoilee vinkkejä, ideoita ja ajatuksia kestävään elämäntapaan.