Mitä seuraavaksi? Sinä päätät!

| Artikkeli

Mihin hakisin opiskelemaan? Millaista työtä tahtoisin tehdä? Lukion viimeinen vuosi on täynnä päätöksiä. Selvitimme abeilta, miten he tekevät valintansa.

Voit luoda tulevaisuudestasi juuri sellaisen kuin itse haluat. Sopivan opiskelupaikan voi löytää vaikka lukion lempiaineiden kautta. Niin ainakin äänekoskelainen abi Jaakko Ruuska keksi olevansa kiinnostunut opettajan ammatista.

– Englanti ja psykologia ovat suosikkiaineitani, joten olen miettinyt kieltenopettajan koulutusta, Jaakko kertoo.Jaakko Ruuska - Mitä tehdä koulun jälkeen

– Haluan opiskella jotain, mistä olen kiinnostunut ja missä pärjään hyvin. Kielten lisäksi talouden opinnot kiinnostaisivat, hän jatkaa.

Tulevan työn etenemismahdollisuudet ja arvostettavuus sekä alan työllisyysnäkymät vaikuttavat Jaakon päätökseen siitä, mihin hän hakeutuu opiskelemaan. Työurallaan hän kaipaisi haasteita ja mahdollisuuksia kehittyä ja päästä pitkälle. Johtajuuskin voisi kiinnostaa.

– Paikalleen jämähtäminen ei ole minua varten, hän miettii.

Jaakon harkitsema opetus- ja koulutusala on yhä yksi vetovoimaisimmista aloista. Kun koulu loppuu -tutkimukseen vastanneiden lukiolaisten mielestä se on kolmanneksi kiinnostavin koulutusala heti terveyspalveluiden ja kulttuuri- ja viihdealan jälkeen.

Suurin osa opetus- ja koulutusalalla työskentelevistä on naisia. Jaakon suunnitelmiin alan naisvaltaisuus ei ole vaikuttanut, eikä hän usko sukupuolella olevan merkitystä uravalinnoissa.

– En usko, että jokin ala olisi sopivampi toiselle sukupuolelle. En ole esimerkiksi huomannut selkeää eroa sukupuolten pärjäämisessä vaikka lukion eri aineissa. Jokainen valitsee juuri niin kuin itse haluaa.

 

En usko, että jokin ala olisi sopivampi toiselle sukupuolelle.

 

Haaveena lääkärin ammatti

Maiju Laitila - Mitä tehdä koulun jälkeenJaakon kanssa samassa lukiossa opiskeleva Maiju Laitila sen sijaan on huomannut eroavaisuuksia siinä, mitkä aineet kiinnostavat eri sukupuolia.

– Tytöt ovat ehkä kiinnostuneempia reaaliaineista ja sitä kautta vahvemmilla niissä, ja pojat sen sijaan esimerkiksi fysiikassa. Myös kaveripiirissäni moni tytöistä hakeutuu hoiva-alalle ja pojat tekniikan tai kauppatieteen opintoihin. Eroavaisuudet näkyvät selkeästi.

Tyttöjen ajatellaan Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportin mukaan olevan parempia sosiaalisissa taidoissa ja poikien liikunnassa. Maijunkin mielestä tyttöjen empatiakyky vaikuttaa monessa tilanteessa vahvemmalta kuin poikien, mutta muuten hän uskoo yksilöllisyyteen.

Maijun omia lempiaineita ovat biologia, matematiikka ja liikunta. Hän haaveilee lääkärin ammatista ja aikoo hakea opiskelemaan sitä joko Kuopioon tai Ouluun.

– Olen aina pitänyt ihmisten auttamisesta ja hoitamisesta. Minua kiinnostaa ihmisen anatomia ja kehon toiminta. Tietysti myös hyvät työllisyysnäkymät vahvistavat valintaani.

Johtajuudesta Maijulla on ristiriitaisia ajatuksia. Hän voisi nähdä itsensä johtajana, sillä esimerkiksi suurten uudistusten suunnitteleminen ja toteuttaminen olisi mielenkiintoista. Toisaalta aseman mukanaan tuoma vastuu ja paineet eivät kuulosta houkuttelevilta.

Minua kiinnostaa ihmisen anatomia ja kehon toiminta. Tietysti myös hyvät työllisyysnäkymät vahvistavat valintaani.

 

Pelottavan suuria päätöksiä

Aaro Hyytiainen - Mitä tehdä koulun jälkeen?

Hyvät työllisyysnäkymät ovat tärkeitä myös Äänekosken lukiossa opiskelevalle Aaro Hyytiäiselle. Hän aikoo hakeutua arkkitehtuurin tai jonkin alan insinööriopintojen pariin.

– Omiin valintoihini vaikuttavat hyvien työllistymismahdollisuuksien lisäksi myös raha ja alan kiinnostavuus. Yritän löytää alan, joka kiinnostaisi minua myös tulevaisuudessa.

Aaro ei Jaakon tavoin usko sukupuolten välisiin eroavaisuuksiin. Hänen valintoihinsa sukupuolella ei ole ollut vaikutusta. Lukiossa kiinnostavimpia aineita ovat olleet liikunta ja psykologia.

– En ole törmännyt mihinkään eroihin sukupuolten välillä. Se on ihan yksilöstä kiinni, mikä kiinnostaa tai missä on hyvä.

Johtaja-asemasta Aaro ei varsinaisesti ole vielä ainakaan haaveillut, muttei sulje sitä pois. Tärkeämpää on löytää ala, jolla viihtyy pitkään.

Kaikkien kolmen mielestä abivuosi on tuntunut hyvältä. Olo on samaan aikaan rento ja jännittynyt, ja tulevaa odottaa jo kovasti.

Maijun mielestä valintojen tekeminen on tuntunut haastavalta, mutta hyvältä. Hänestä on ollut pelottavaakin tehdä suuria omaan elämään vaikuttavia päätöksiä itsenäisesti. Jaakko on samaa mieltä.

– Välillä stressaan valinnoista liikaakin. Mutta ei tämän ensimmäisen valinnan tarvitse kuitenkaan määrittää koko loppuelämää. Aikaa on, muutoksia voi tulla ja päätöksiä saa harkita rauhassa. Asiat hoituvat kyllä omalla painollaan tai niihin löytyy toisilta apua, Jaakko muistuttaa.

 

Välillä stressaan valinnoista liikaakin. Mutta ei tämän ensimmäisen valinnan tarvitse kuitenkaan määrittää koko loppuelämää.

 

kiinnostus johtajuuteen

Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportissa selvitetään vuosittain nuorten asenteita työelämää ja jatko-opintoja kohtaan.

 

mistä tietoa alavalintoihin

Lukiossa oppilaitosten nettisivut ja koulussa pidetyt infotilaisuudet ovat merkittävimpiä tietolähteitä tulevaisuuden valinnoissa.

 

Teksti: Minttu Hytönen, kuvat: Max Steffansson, kuvitus: Ville Salonen.

 

Tarvitsetko apua valinnoissa? Kun koulu loppuu -sivuilta löydät videoita ja artikkeleita eri aloilta ja oppilaitoksista.