Tunnista masennuksen ja apeuden ero

| Artikkeli, Mieli ja hyvinvointi, Mun elämä

Ihmismieli on silloin tällöin apea. Jos alakulo jatkuu yli kaksi viikkoa, voi kyse olla masennuksesta. Mistä uupumuksen, apeuden ja masennuksen erottaa?

Ihmisen mielialat vaihtelevat elämäntilanteiden mukaan. Voimakkaat pettymykset ja menetykset aiheuttavat alakuloa.

Apeus tai alakulo tarkoittaa Suomen Mielenterveysseuran mukaan lieviä surun tunteita. Ohimenevä apeus on yleistä, mutta pitkittyessään tai toistuessaan siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

Uupumus taas on asiatuntija Ritva Karila-Hietalan mukaan tila, jossa aivot käyvät ylikierroksilla ja mieltä kuormittavat tekemättömät asiat. Koulu-uupumuksesta puhutaan silloin, kun koulutyöhön liittyy jatkuvaa stressiä ja se kuormittaa mieltä.

Masennuksen tunnistaa Terveyskirjaston mukaan siitä, että mieliala on masentuntut suurimman osan päivästä vähintään kahden viikon ajan.

– Masennus on sairaus ja siihen liittyy voimakkaitakin oireita. Lisäksi sillä on taipumus pahentua, jos siihen ei hae apua eikä tee elämänmuutoksia, toteaa Mielenterveysseuran Karila-Hietala.

 

Suurin osa mielenterveyden häiriöistä ilmenee alle 25-vuotiaana.

 

Masennus vaikeuttaa valintojen tekemistä

Monet saattavat vähätellä masennuksen oireita tai olla epävarmoja siitä, onko olo apea vai masentunut. Silloin oikea paikka on terveydenhoitajan vastaanotto.

– Voi hyvin olla niin, että ensin iskee alakulo ja uupumus. Jos ne eivät mene ohi, vaikuttaa se itsearvostukseen, ammatinvalintaan ja kasvamiseen. Se taas vaikeuttaa valintojen tekemistä ja aiheuttaa päättämättömyyttä. Keskittymiskyky ja opintomenestys voivat heikentyä.

Karila-Hietala kehottaa apeutta tai uupumusta kokevia kokeilemaan erilaisia rentoutumismenetelmiä ja mindfullness-harjoituksia. Myös ystävien kanssa vietetty aika tekee uupuneelle mielelle hyvää.

– Silloin pitää vähentää tekemistä ja ottaa kevyemmin. On myös hyvä miettiä, mistä uupumus johtuu, ja käytänkö tarpeeksi aikaa nukkumiseen, Karila-Hietala toteaa.

 

Päihteet pahentavat tilannetta

Lievästä masennuksesta on Ritva Karila-Hietalan mukaan mahdollista toipua omin päin. Itsensä tunteminen ja hidastaminen auttavat asiaa. Tilannetta voi hallita myös vaalimalla säännöllisiä elämäntapoja.

– Silloin kannattaa huolehtia, että syö terveellisesti, nukkuu riittävästi ja on joku, jonka kanssa puhua, Karila-Hietala ohjeistaa.

Silti hän kehottaa hakemaan apua, jos huomaa masennuksen piirteitä.

– Pelkästään se, että käy opiskeluterveydenhuollossa puhumassa asioista, voi auttaa.

Kaikista huonoin vaihtoehto on hakea helpotusta päihteistä.

– Vaikka sillä hetkellä tuntuisi, että päihteet auttavat, pidemmällä aikavälillä ne eivät todellakaan tee sitä, Karila-Hietala toteaa.

Hän sanoo kuulostavansa “tiukalta tädiltä, joka latelee ohjeita”. Mutta tosiasia on se, että ne perustuvat aiempiin havaintoihin ja tutkimukseen.

– Päihteet vievät myös masennuslääkityksen tehon. Ne siis lisäävät mielenterveyden ongelmia.

 

Ei aina pilleripurkkia

Koululaiselle ja opiskelijalle kouluterveydenhuolto tai oppilasterveydenhuolto on ensimmäinen paikka, joista kannattaa pyytää apua masennuksen hoitamiseen. Apua tarjoavat myös muun muassa Sekasin-chat, Mielenterveystalo, Mielenterveysseuran kriisipuhelin sekä HelsinkiMission Nuorten kriisipiste.

– Nettiterapioista on saatu hyvää tuloksia, Karila-Hietala vahvistaa.

Ajatus lääkehoidosta voi tuntua pelottavalta. Lievässä masennuksessa ei kuitenkaan aina käytetä lääkkeitä.

– Keskivaikeassa ja vaikeassa masennuksessa on todettu, että paras hoito on lääkehoidon ja keskusteluhoidon yhdistelmä.

 

Masennus voi kehittyä apeudesta tai koulu-uupumuksesta. Masennus voi tulla, vaikka kaikki tuntuisi olevan hyvin.

 

Masennus

  • Masennus on monisyinen mielialahäiriö.
  • Siihen sairastuu elämänsä aikana 10–15% ihmisistä.
  • Noin puolella sairastuneista masennus uusiutuu myöhemmässä elämänvaiheessa.
  • Oireita ovat muun muassa ärtyneisyys, alentunut kyky tuntea mielihyvää, unettomuus, väsymys, keskittymis- ja muistivaikeudet sekä toivottomuuden tunne.
  • Masennusta hoidetaan tapauskohtaisesti. Vakavassa masennuksessa yhdistyvät lääkehoito ja erilaiset psykoterapiat.
  • Lähde: Terveyskirjasto

Teksti: Anne-Mari Rajala, kuva: 123rf.com