Ammatillisen koulutuksen uudistus astui voimaan – lue viisi keskeistä muutosta

|

Ammatillisen koulutuksen lakiuudistus astui voimaan vuoden 2018 alusta. Suomen suurin koulutuslainsäädännön uudistus lähes kahteenkymmeneen vuoteen tarkoittaa opiskelijalle lisää joustavuutta ja yksilöllisyyttä opintopolkuun sekä monipuolisia oppimisympäristöjä.

Muuttuvat työelämän osaamistarpeet sekä toisaalta vähentyneet koulutusresurssit edellyttävät koulutuksen uudistamista. Ammatillisen koulutuksen reformi on merkittävä lakiuudistus, joka koskettaa paitsi opiskelijoita, myös opettajia, opinto-ohjaajia, työnantajia sekä koulutuksen järjestäjiä.

Uudistuksella on pyritty tekemään ammatillisesta koulutuksesta entistä joustavampi ja osaamiseen perustuva kokonaisuus opiskelijalle. Oppimista tapahtuu enemmän työpaikoilla, jotta siirtyminen työelämään tapahtuisi aiempaa jouhevammin.

Ammatillisten perustutkintojen perusteet muuttuvat pääsääntöisesti syyslukukauden alkaessa 1.8.2018. Opintonsa ennen lakiuudistuksen voimaantuloa aloittaneella opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkintonsa vanhojen perusteiden mukaisesti vuoden 2021 loppuun saakka.

Ovatko tietosi ammatillisen koulutuksen muutoksista ajan tasalla? Katso alta viisi keskeistä reformin mukanaan tuomaa muutosta, jotka näkyvät opiskelijalle.

1. Vähemmän ja laaja-alaisempia tutkintoja: Nykyisestä 351:stä tutkintonimikkeestä siirrytään 164:ään, mutta tutkintojen sisällä on entistä enemmän mahdollisuuksia erikoistua itseä kiinnostaviin asioihin.

2. Opiskelija etenee joustavasti omaan tahtiinsa: Ammatillisen koulutuksen kesto määräytyy opiskelijan osaamisen, ei opiskeluun käytetyn ajan perusteella. Opiskelija etenee opinnoissa joustavasti omaan tahtiinsa.

3. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma: Ammatillisia opintoja aloittavalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Suunnitelmassa sovitaan opiskelijakohtaisesti aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, osaamisen hankkimistavoista, näytöistä ja muusta osaamisen osoittamisesta sekä ohjauksesta ja tuesta. Suunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä.

4. Ammattitaito osoitetaan käytännön työtehtävissä pääosin työpaikoilla: Opiskelija osoittaa osaamisensa käytännön työtehtävissä eli näytöissä aidoissa työtehtävissä pääosin työpaikoilla. Opiskelijan suorituksen arvioi opettaja ja työpaikan edustaja. Opiskelija voi suorittaa näytön, kun hänellä on riittävästi osaamista.

5. Enemmän osaamista työpaikoilla: Ammatillinen koulutus painottuu yhä enemmän työpaikoille. Opiskelija voi kehittää osaamistaan työpaikalla tekemällä käytännön työtehtäviä joko koulutussopimuksella tai oppisopimuksella. Koulutussopimuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa, eikä hänelle makseta palkkaa. Oppisopimuskoulutus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen ja opiskelijalle maksetaan palkkaa. Koulutus- ja oppisopimusta voi yhdistää joustavasti mahdollisuuksien mukaan.

Muutokset kokosi yhteen asiantuntija Satu Ågren Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:stä.

Tutustu lisää:
– Opetushallitus on koonnut Reformituki-sivulleen useimmin kysytyt kysymykset.

 

Kuva: 123rf.com