BYOD – uusi ulottuvuus opiskeluun

|

– BYODin ideana on helpottaa koulujen älylaitepulaa ottamalla oppilaiden omat laitteet käyttöön opetuksessa. Kuitenkin laitteita enemmän huomio tulisi kiinnittää opetuksen sekä oppilaiden tieto- ja viestintätekniikkataitojen kehittämiseen, kertoo koulutusteknologian asiantuntija ja yrittäjä Harto Pönkä.

BYOD-mallin kautta oppilaiden omien laitteiden hyödylliset mahdollisuudet aukeavat nuorille, kun he voivat ottaa omat älypuhelimet ja tabletit mukaan opetukseen. Viihdekäytön lisäksi opitaan tiedonhakuun, viestintään, yhteistyöhön ja oppimiseen liittyviä uusia taitoja.

– Näitä asioita on varmasti mielekkäämpää oppia omien laitteiden kanssa kuin lainalaitteilla, koska omat laitteet ovat käytössä myös koulun ulkopuolella ja nuorten elämässä muutenkin, pohtii Pönkä.

Pöngän mukaan BYOD ei ole ristiriidassa tasa-arvoisen perusopetuksen ihanteiden kanssa. Tasa-arvoinen perusopetus vaarantuu siinä vaiheessa, jos koululla ei ole käytettävissä riittävästi laitteita niille oppilaille, joilla ei itsellä ole opetukseen soveltuvaa laitetta. Oppilasta ei myöskään voi vaatia käyttämään omaa laitettaan.

– Analogiana BYODia on verrattu esimerkiksi siihen, että liikuntatunnilla jokainen käyttää omia suksiaan tai saa koululta sukset jalkaansa, kertoo Pönkä.

Vahvuudeksi voidaan katsoa, että hyödyntäessä oppilaiden omia laitteita opetuksessa, kunnalta ja koululta ei vaadita niin suuria taloudellisia satsauksia älylaitteiden käyttöön. On myös etu oppia tuntemaan eri laitevalmistajien tuotteita. Tästä hyötyvät niin oppilas kuin opettajakin. Opittuja taitoja voi näin soveltaa jatkossa jouhevasti eri laitteiden kanssa toimimiseen. Puhutaan oppimisen siirtovaikutuksesta eli transfer-ilmiöstä.

Teknologia on hyvä renki, ei isäntä

Haasteet BYODissa ovat samat kuin muussakin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. Pedagogiikan kehittäminen ja toimivien opetustapojen löytäminen oppimistavoitteisiin pääsemiseksi tulee huomioida. Pöngän mukaan tärkeintä on kehittää oppilaan omaa oppimisprosessia. Jos laitteet ajavat opetuksen edelle, on menty pahasti metsään.

– Suomessa opetusteknologian käytössä on huono tapa hurahtaa aina uuteen utopiaan, kun edelliseen kyllästytään. Siinä sivussa opettaja voi edelleen opettaa valtaosan ajasta samalla tavalla kuin aina ennenkin. Se on liian usein opettajajohtoista tiedon kaatamista oppilaiden päähän, vaikka opettaja sisimmässään tietäisikin, ettei siten synny laadukasta oppimista, Pönkä pohtii.

Toiseksi suomalaiskoulujen synniksi Pönkä nimeää opetuskehityksen ulkoistamisen muutamille innokkaille opettajille. Tässä piilee riski, että unohdetaan opetuksen kehittämisen ja koulun uudistamisen olevan jokaisen opettajan olennainen tehtävä.

BYOD on kuitenkin vain yksi asia monien muiden opetuksen ja koulun uudistamiseen liittyvien asioiden joukossa.

– Teknologialla on paikkansa opetusprosessissa silloin, kun se todella tukee oppimista. Jos teknologian käytössä on kyse vain opettajan kokeilunhalusta, ollaan väärillä jäljillä, sanoo Pönkä.

Tutkimukselle aiheesta olisi tilausta, Pönkä tuumii. Tällä hetkellä on käynnissä erilaisia hankkeita runsaasti, mutta suurimmaksi osaksi kyseessä on kehitystyö tutkimuksen sijaan.

BYOD-ajatteluun totuttelua

Jyväskylässä eletään parhaillaan BYOD-kokeilun keskellä. Jyväskylän lukiot ovat rakentuneet teknologisesti BYOD-ajatukselle tämän vuoden alusta lähtien ja pilotointia tehdään myös peruskoulun puolella. BYODroid-kehityshanketta on tukemassa myös Opetushallitus. Sekä opettajille että tuleville opiskelijoille järjestetään koulutusta.

– Tähän mennessä olemme kehittäneet käytänteitä ja tukea opettajille. Olemme myös selvitelleet BYOD-ajattelun vaatimuksia koululta, oppijoilta, huoltajilta ja opettajilta, kertoo Schildtin lukion tuntiopettaja Jarkko Sairanen. Sairanen on BYODroid-hankkeen koordinaattori.

Yhtenä haasteena BYOD-mallissa on opiskelijoiden siirtyminen passiivisesta kuuntelijasta aktiiviseksi tiedon käsittelijäksi. Koulun infrastruktuurin täytyy olla kunnossa ja varautunut omien laitteiden käyttöön. Opettajan täytyy oppia ymmärtämään tulevaisuuden työskentelytaitoja.

– BYOD antaa mahdollisuuden tehdä nopeita kokeiluja pedagogisia kokeiluja. Mobiilisuuden mahdollisuudet lisääntyvät: ei tarvitse mennä yhteen tietokoneluokkaan, kertoo hankkeen toinen koordinaattori ja äidinkielenopettaja Timo Ilomäki.

Aktiivista ja oma-aloitteista oppimista kohti

Opettajalta BYOD-malli vaatii uudenlaista osaamista. Tätä voi olla esimerkiksi ymmärrys videontekoprosessista, aina suunnittelusta ja kuvaamisesta jälkitöihin asti.

­­– Tärkeää on jatkossa myös antaa opiskelijoille tehtäviä, joissa joku tuotos pitää synnyttää ja viedä loppuun saakka ilman ohjausta. Se on ongelmaratkaisua parhaimmillaan. Opettaja ei voi tuntea kaikkien eri käyttöjärjestelmän erilaisuuksia. Tämä on hyvä mahdollisuus lisätä opiskelijan vastuunottoa opiskelusta, ideoi Ilomäki.

Ilomäen omilla äidinkielen kursseilla asiat ovat edenneet huimasti kuluneen vuoden aikana. Läppäreitä ei kuitenkaan mielellään tuoda kouluun. Ensi vuonna opettajien on hyödynnettävä opiskelijoiden omat laitteet oppimisessa.

– Läppäreitä ei ole paljon näkynyt, mutta puhelimilla tehdään jo monia asioita. BYOD antaa uusia vaihtoehtoja ja lisää peilauksen mahdollisuuksia, Ilomäki iloitsee.

Sairanen kokee, että älypuhelimien viihdekäyttö tunneilla on edelleen jokseenkin ongelma. Olennaista on kuitenkin Sairasen mukaan se, mitä kaikkia – aikaisemmin mahdottomia – mahdollisuuksia älylaitteet tuovat opiskeluun.

– Jos oppimistilannetta voitaisiin viedä kohti aktiivista toimintaa, niin opiskelijoiden älylaitteiden käyttö olisi tehokkaammin oppimista hyödyntävää, pohtii Sairanen.

BYODin mahdollistaessa uudenlaisia toimintamalleja opetuksessa, on koululla suuri vastuu sen onnistumisessa.

– Koulun täytyy varmistaa esimerkiksi kattavan ja toimivan langattoman verkon toimiminen, latauspistokkeiden löytyminen, säilytyspaikkojen riittävyys sekä opettajien ja oppijoiden taitojen nostaminen riittävälle tasolle, sanoo Sairanen.

 

Kuva: 123rf.com­­


Kirjoittaja: Nina Pihlas