Tutkimus: Rahatilanne eriarvoistaa nuorten valintoja opinnoissa ja vapaa-ajalla

|

Taloudelliset esteet voivat kaventaa nuoren mahdollisuuksia päättää opiskelualastaan tai -paikastaan. Rahatilanne vaikuttaa erityisesti ilman tutkintoa tai opiskelupaikkaa olevien nuorten kouluttautumiseen: heistä lähes puolet ovat joutuneet karsimaan opintojaan tai luopumaan niistä rahanpuutteen takia. Tulokset selviävät Nuorisobarometri 2017 -tutkimuksesta.

Nuorisobarometrin tulokset taloudellisen eriarvoisuuden vaikutuksista nuorten elämänvalintoihin ovat selviä. Taloudelliset syyt vaikuttavat nuorten tekemiin opiskelupaikkapäätöksiin tai saavat heidät viivyttämään valmistumistaan. Vastaajista 17 prosenttia kertoo karsineensa opiskeluvaihtoehtojaan rahanpuutteen vuoksi. Opiskelukustannuksia tuottavat muun muassa oppimateriaalien ja opiskeluvälineiden, kuten tietokoneen, hankkiminen sekä mahdollinen muutto toiselle paikakunnalle opiskelupaikan perässä.

Rahanpuutteen yhteys koulupudokkuuteen on yhdenvertaisuuden kannalta huolestuttava havainto ja vahvistaa aiempia tuloksia huono-osaisuuden periytymisen mekanismeista. Vaikka vanhemmat pyrkivät salaamaan rahavaikeuksia lapsiltaan, on huonosti toimeentulevilla vanhemmilla usein taloudellisten resurssien lisäksi myös muita vähemmän sosiaalisia ja kulttuurisia voimavaroja, todetaan tutkimuksessa.

Taloudellinen eriarvoisuus seuraakin usein vapaa-ajalle. Vastaajista 40 prosenttia on jättänyt harrastuksen aloittamatta ja kolmannes on joutunut lopettamaan harrastuksen rahan puutteen vuoksi. Niukkuus vaikuttaakin kielteisesti myös nuorten ihmissuhteisiin: peräti neljännes vastaajista oli jättänyt tapaamatta ystäviään rahanpuutteen vuoksi. Nämä tunnusluvut ovat kasvaneet voimakkaasti vuodesta 2015.

Oppiminen ei rajaudu koulumaailmaan – muualla tapahtuva oppiminen on tärkeää

Koulu on monen mielestä tärkein paikka nuoren oppimiselle. Vaikka koulun merkitys etenkin opiskelutaitojen vahvistajana on tärkeä, nuoret kokevat oppineensa monia taitoja paljon myös koulun ulkopuolella. Vaikuttamisen keinoja ja talousosaamista omaksutaan heikosti sekä koulussa että sen ulkopuolella, kun taas yleissivistystä ja sosiaalista vuorovaikutusta opitaan molemmissa. Nuorten kokemus monien keskeisten taitojen oppimisesta koulussa on kuitenkin pudonnut kymmenessä vuodessa.

Merkille pantavaa on, että koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminenkaan ei toteudu tasa-arvoisesti: ilman opiskelupaikkaa ja toisen asteen tutkintoa olevat eivät osallistu vapaa-ajalla tapahtuvaan ohjattuun opiskeluun, kuten järjestöjen tai opistojen tarjoamaan koulutukseen. Oppiminen kasautuu koulutettujen vanhempien lapsille niin koulussa kuin sen ulkopuolella.

Lue koko tutkimus verkosta https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2017/

Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri on mitannut suomalaisten 15–29-vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita vuodesta 1994 alkaen. Nuorisobarometri toteutetaan vuosittain Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä. Vuoden 2017 barometrin teemana oli osaaminen ja koulutus ja siihen osallistui 1 902 nuorta.

 

Kuva: 123rf.com