Tutkimus: Oppimistulosten erot kehittyvät jo alaluokkien aikana

|

PsM Mari-Pauliina Vainikaisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka oppilaiden ja koulujen välisien oppimistuloksien erot kehittyvät alaluokkien aikana. Erityinen huomio kohdistettiin oppilaisiin, joiden on todettu olevan tehostetun tai erityisen tuen tarpeessa.

Pitkittäistutkimuksessa seurattiin alakoulujen oppilaita kahden kaupungin alueella. Helsingissä 608 oppilaan satunnaisotosta seurattiin ensimmäisen luokan alusta kuudennen luokan loppuun. Vantaalla seurattiin kahta noin 2000 oppilaan ryhmää ensimmäiseltä/kolmannelta luokalta kolmannen/kuudennen luokan loppuun.

Ensimmäisen luokan alussa oppilaat tekivät Ensiaskeleet-oppimisvalmiustestin. Lisäksi opettajat arvioivat heidän lukutaitonsa. Siirtyessä neljännelle luokalle oppilaat osallistuivat oppimaan oppimisen arviointiin, joka kattoi erilaisia osaamistehtäviä ja asennekyselyitä. Lisäksi arvioitiin oppilaiden sosiaalisia suhteita, tehtäväkiinnostusta sekä yrittämistä arviointihetken tehtävissä.

Sukupuolierot esiin jo alkuopetuksessa

Tutkimuksessa selvisi, ettei oppimisvalmiustehtävissä havaittu koulun alussa sukupuolieroja, vaikka opettajat arvioivat tyttöjen lukutaidon hieman poikia paremmaksi. Tyttöjen luetunymmärtäminen kehittyi poikia nopeammin kolmen ensimmäisen luokan aikana. Helsinkiläispojat suoriutuivat matemaattisessa ajattelussa tyttöjä paremmin neljännellä luokalla, mutta tytöt kuroivat eron umpeen alakoulun loppuun mennessä. Lisäksi molemmissa kaupungeissa tyttöjen suoritustaso nousi hieman poikia enemmän neljännen luokan alusta kuudennen luokan loppuun. Ero selittyi tyttöjen myönteisillä asenteilla ja yrittämisellä arviointitilanteessa.

– Mittaamme mitä tahansa – tuloksia ulkopuolisissa arviointitehtävissä tai menestystä jossakin kouluaineessa – pystymme arvioimaan vain sitä, mitä lapsi on valmis näyttämään. Pojat eivät ole yhtään sen tyhmempiä kuin tytötkään, mutta jostain syystä he eivät saa kouluympäristössä itsestään kaikkea irti. Sama pätee tuensaajiin, avaa Vainikainen tutkimuksensa näkökulmia.

Tukea tarvitsevien oppilaiden lähtötaso oli muita heikompi, mutta he saivat kolmen ensimmäisen kouluvuoden aikana muita kiinni päättelytaidoissaan. Erot muihin alkoivat kuitenkin jälleen kasvaa neljänneltä luokalta alkaen, osin todennäköisesti siksi, että kuudennen luokan arvioinnissa tukea tarvitsevat oppilaat eivät välttämättä tehneet parastaan. Erot selittyivätkin osin haitallisilla asenteilla, jotka olivat yleisempiä tukea tarvitseville oppilaille, sekä vähäisemmällä ajankäytöllä arviointitehtävissä.

Oppimista tukeva ilmapiiri

Oppilaiden asenteet ja kiinnostus oppimista kohtaan laskivat odotetusti iän myötä, mutta muutosaste oli osin luokka- ja kaveriryhmäpohjainen ilmiö. Pojat vaikuttivat olevan tyttöjä alttiimpia luokkansa muiden poikien vaikutuksille sekä asenteiden että arviointitilanteessa toimimisen osalta.

– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tukijärjestelyiden osalta uudistuneen perusopetuslain keskeiset periaatteet, varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä työ, ovat tärkeitä. Näin myös silloin, kun puhutaan oppimista tukevan luokan ilmapiirin kehittymisestä alaluokkien aikana, muistuttaa Vainikainen.

– Koulun henkilökunnan on tärkeä tuntea haitallisen kehityksen varhaiset tunnusmerkit ja puuttua ryhmäilmiöiden kehittymiseen ennen kuin niistä muodostuu todellisia ongelmia. Ongelmat näkyvät muun muassa siinä, etteivät oppilaat yritä koulutehtävissä parastaan.

Vainikaisen väitöstutkimus Finnish primary school pupils’ performance in learning to learn assessments: A longitudinal perspective on educational equity (Oppimaan oppimisen arvioinneissa osoitetun osaamisen kehittyminen kuuden ensimmäisen kouluvuoden aikana: Seurantatutkimuksia koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta) tarkastetaan Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 14.11.2014. Julkaisu on luettavissa myös sähköisesti.

 

Kuva: Riitta Supper/Keksi/Team Finland