Valinta on sinun

| Ammattikorkeakoulu, Henkilökuva, Yliopisto

Kun ylioppilaskirjoitusten viimeinen piste on painettu paperiin, se tarkoittaa yhden ajanjakson päättymistä. Samalla se avaa ovet täysin uuteen maailmaan, jossa sinä päätät, mitä haluat tehdä.

 

Varsinais-Suomessa sijaitsevan Paimion lukion käytävillä on hiljaista. On lokakuinen aamupäivä, ja lähes kaikki opiskelijat istuvat tunneilla. Vain muutama ahkera lukee nenä kiinni kirjassa käytävän lukupaikoilla.

Yläkerrassa istuvat abiturientit, Aino Raitis, Emilia Vuorela ja Jami Louhola, ovat yllättävän rauhallisia, kun ottaa huomioon, että heidän pitäisi kohta osata kertoa, mitä haluavat tehdä lukion jälkeen.

Voisi kuvitella, että tilanne olisi jännittävä, sillä päätös on pian kaikkien luettavissa. Näillä kolmella ei kuitenkaan ole syytä jännitykseen, sillä jokainen on löytänyt itselleen sopivan tien.

 

”Näen mahdollisuutena, että pääsen kokeilemaan useita eri työpaikkoja. Se pakottaa kehittymään ja oppimaan uutta.”

 

Unelma-ammatti löytyi vahingossa

Ensimmäisenä tarinansa aloittaa Emilia Vuorela, joka löysi mieluisan opiskelualan hieman vahingossa.

Useita kertoja rippileirien isosena toiminut Vuorela halusi työskennellä ihmisten parissa. Silti esimerkiksi opettajan ura ei tuntunut omalta.

­­– Äiti kerran kysyi, olenko miettinyt, että tekisin isosena olosta ammatin. Tutustuin asiaan opinto-ohjauksen kakkoskurssilla, ja innostuin entistä enemmän. Se on mun unelma-ammatti, Vuorela hymyilee.

Vuorela on selkeästi porukan puheliain, joten ihmisläheinen ala ei ole yllätys.

Kevään yhteishaussa hän aikoo hakea Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutukseen, kirkon nuorisotyön suuntautumisvaihtoehtoon.

 

 

Yliopisto vai ammattikorkeakoulu?

Ammattikorkeakouluun on suuntaamassa myös Aino Raitis, joka haluaisi yhdistää työssään ihmisten auttamisen sekä liikunnan.

Fysioterapeutin koulutus olisi luonnollinen valinta, mutta myös yliopistossa opiskeltava logopedia kiinnostaa.

Raitis painii saman kysymyksen kanssa kuin moni muukin abiturientti: yliopisto vai ammattikorkeakoulu?

– Päätös riippuu alasta, joten se, jonka tuntee omaksi jutuksi, on parempi. Tällä hetkellä laittaisin fysioterapeutin varmaan ykköseksi, Raitis pohtii.

 

”Yliopistossa kaikki on sun omissa käsissä. Saat itse pättää mitä teet ja milloin.”

 

Harrastuksesta työuraksi

Kolmikosta selvin tilanne on Jami Louholalla, joka tiesi jo pienenä, mikä häntä kiinnostaa.

Tekniikan ja laskemisen parissa touhuaminen ovat muuttumassa nuoren miehen kohdalla työuraksi, sillä hän on hakeutumassa Tampereen teknilliseen yliopistoon lukemaan konetekniikkaa.

– Olen aina ollut aika hyvä matikassa ja fysiikassa ja tykkään tehdä uusia asioita tekniikan kanssa. Siinä on niin vapaat kädet ja pystyy tekemään mitä vaan, Louhola kertoo.

Oman kiinnostuksen lisäksi valintaan vaikuttivat myös isä sekä samaisessa korkeakoulussa jo opiskeleva isoveli.

– Sitä kautta se kiinnostus on varmaan tullut. Nyt olen ottanut itse aika paljon selvää konetekniikan koulutuksesta. Sinne ollaan menossa, Louhola vakuuttaa itsevarmasti.

 

 

Epävarmuus vaikuttaa välivuoteen

Kun kolme nuorta kävelee koulunsa pääovista ulos, heistä paistaa varmuus omasta tulevaisuudesta. Suurella osalla ei ole samanlainen olo.

T-Median Kun koulu loppuu -tutkimuksesta käy ilmi, että jopa neljännes abeista aikoo todennäköisesti pitää lukion jälkeen välivuoden. Isolla osalla taustalla on epävarmuus siitä, mitä haluaisi opiskella. Myös matkustelu ja töiden tekeminen ovat merkittäviä syitä välivuoden pitämiselle.

Reissaamisen ja työn lisäksi myös ulkomailla opiskelu kiinnostaa lukiolaisia, sillä neljäsosa vastaajista on kiinnostunut opiskelusta ulkomailla.

Kolmikosta Raitis on ainut, joka harkitsee välivuoden tuomista mahdollisuuksista. Erityisesti ulkomaat ja uuden kielen oppiminen on toivelistalla korkealla.

Jos tekee töitä, niin siitä saa tietysti rahaa ja muutenkin elämänkokemusta. Uudesta kielestä olisi hyötyä myös opinnoissa, Raitis suunnittelee.

Emilia Vuorela ja Jami Louhola suhtautuvat välivuoteen nihkeämmin.

– En itse ehkä haluaisi jäädä välivuodelle, mutta jos sen käyttää hyödyksi, niin on se ihan järkevää, Vuorela sanoo.

– Mielestäni välivuosi on aika turha. Kaikki lukiossa saatu tieto saattaisi helposti unohtua, pääsykokeita pohtiva Louhola muistuttaa.

 

Ennen uutta opiskelijaelämää kolmikolla, kuten Suomen kaikilla abeilla, on edessään vielä yksi suuri haaste. Kirjoituksiin valmistautuessa on hyvä pohtia, joko minä tiedän, mikä minusta tulee isona?

Jos vastaus on kyllä, onneksi olkoon. Olet jo matkalla kohti unelmaasi ja sen täyttymistä. Jos sen sijaan olet vielä epävarma, onneksi olkoon myös sinulle. Edessäsi ovat kaikki maailman mahdollisuudet.

Päätös on yksi elämäsi tärkeimmistä, joten tee se huolella. Sen ei tarvitse olla lopullinen, eikä se usein olekaan. Tärkeintä on, että päätös on sinun näköisesi – sinun omasi.

 

Korkeakoulujen yhteishaku 15.3.-5.4.2017.

Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin voit tutustua tarkemmin Minne opiskelemaan -osiossa opiskelijoiden tarinoiden ja videoiden kautta.

 


 

  • Suosituin opiskelupaikka on Helsingin yliopisto. Ammattikorkeakouluista suosituin on Tampereen ammattikorkeakoulu.
  • Lukiolaisten alavalinnoissa merkittävimmät tekijät ovat kiinnostavat työtehtävät sekä hyvä palkka.
  • Instagramin rooli tiedonhankinnassa on kasvanut merkittävästi. Se on tärkeä tiedonhakuväline opiskeluvalinnassa 33 prosentille vastaajista.
  • Oman yrityksen perustamista harkitsee 34 prosenttia vastaajista.
  • Vain 43 prosenttia kokee saaneensa lukion aikana tarpeeksi ohjausta jatko-opintoihin liittyen.
  • Lukiolaisten jatko-opiskeluvalintoihin vaikuttavat eniten oppilaitosten nettisivut, koulussa pidetyt infotilaisuudet sekä ystävät ja tutut. Myös opinto-ohjaajan vaikutus on suuri.
  • Hieman yli kolmannes olisi valmis maksamaan laadukkaasta korkeakouluopetuksesta.
  • Jopa 48 prosenttia lukiolaisista haluaisi tehdä töitä heti lukion jälkeen.
  • Lisäaika opiskelualan pohdintaan on suurin yksittäinen syy välivuoteen. Myös opiskelumotivaation hakeminen sekä matkustelu ovat merkittäviä tekijöitä.
  • Lukiolaisista jopa 79 prosenttia on kiinnostunut opiskelemaan yliopistossa.
  • Ulkomailla haluaisi opiskella 25 prosenttia vastaajista.

Lähde: Taloudellinen tiedotustoimisto TATin ja T-Median Kun koulu loppuu 2016 -kysely.

 

Teksti: Henri Saloranta, Kuvat: Teea Jokihaara

 

 

 


Share on FacebookTweet about this on Twitter