Arvonlisävero (ALV)

Arvonlisävero on tuotteiden ja palveluiden hintaan lisättävä vero eli lisämaksu. Se maksetaan tuotteen tai palvelun myyneen yrityksen toimesta valtiolle. Arvonlisävero on yleensä 24 prosenttia siitä hinnasta, joka jää veronmaksun jälkeen tuotteen tai palvelun myyneelle yritykselle. Yleensä kaupoissa näkemämme hinnat sisältävät arvonlisäveron, eli arvonlisävero on laskettu mukaan hintalapussa näkemäämme hintaan.

Kun kuluttaja ostaa tuotteen, yrityksen saamasta rahasummasta toimitetaan arvonlisäveron osuus valtiolle ja loput rahasummasta jää yritykselle. Vaikka yritys toimittaa arvonlisäveron valtiolle, kuluttaja maksaa arvonlisäveron, sillä ilman arvonlisäveroa kuluttaja joutuisi maksamaan vain sen rahasumman, jonka yritys pitää itselleen sopivana maksuna tuotteen myynnistä. Yritykselle jäävä hinta on aina arvonlisäverollista hintaa pienempi.

Kuluttajan maksama hinta = yrityksen valitsema hinta, jonka se saa pitää itsellään + arvonlisävero (yleensä 24 % yrityksen saamasta hinnasta)

Joillain tuotteilla on matalampi arvonlisäverokanta, toisin sanoen matalampi arvonlisäveroprosentti. Esimerkiksi ruoan arvonlisäverokanta on 14 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että ruoka on kaikille ihmisille tarpeellinen välttämättömyys. Siksi sen hinta kaupassa ei saa nousta millekään kuluttajaryhmälle liian korkeaksi.

Ennakkoperintärekisteri

Ennakkoperintärekisteri on Verohallinnon ylläpitämä rekisteri. Kuulumalla ennakonperintärekisteriin yritys lupaa hoitavansa veroasiansa itse, eikä muiden osapuolten tarvitse tehdä niitä yrityksen puolesta. Ennakkoperintärekisteriin kuuluva yritys esimerkiksi ottaa työntekijän palkasta tämän oman veroprosentin mukaisen summan, ennakonpidätyksen, ja maksaa sen veroina valtiolle. Jos yritys ei kuuluisi ennakkoperintärekisteriin, kukin työntekijä joutuisi maksamaan palkastaan verot itsenäisesti.

Kun yrityksen perustaa, kysytään tulevalta yrittäjältä lomakkeessa, haluaako hän liittyä ennakkoperintärekisteriin. Lue lisää rekisteristä täältä.

Kaupparekisteri

Kaupparekisteri on Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteri, jossa on listattuna tiedot suomalaisista yrityksistä. Yritys tunnistetaan rekisterissä sen y-tunnuksen perusteella. Jokainen yritys ilmoittaa rekisteriin tiedot vähintään yrityksen nimestä, toimipaikasta, toimialasta, yrityksen virallisista edustajista ja osoitteesta.

Kaupparekisterin tietoja yrityksistä voi hakea Virre-tietopalvelusta.

Kilpailuttaminen

Kun yritys päättää, ettei se aio enää toteuttaa jotain toimintansa osaa itse, se voi ulkoistaa kyseisen toiminnon toisen ihmisen, yrityksen tai julkisyhteisön tehtäväksi ja maksaa kyseisen toiminnon tekemisestä tälle ulkoiselle toimijalle.

Ennen kuin tehdään valinta siitä, kenelle toiminto ulkoistetaan, on tärkeää pyytää eri tahoilta tarjouksia. Näissä tarjouksissa kerrotaan, millä ehdoilla ja hinnalla kyseinen taho on valmis toiminnon tuottamaan. Tarjousten perusteella tehdään valinta siitä, keneltä toiminto jatkossa ostetaan. Tätä tarjousten pyytämisen ja vertailun tapahtumaketjua kutsutaan kilpailuttamiseksi.

Kirjanpito

Kirjanpidolla tarkoitetaan järjestelmää, johon yrityksen rahavirrat kirjataan ylös. Kun yritys maksaa palkkaa työntekijälleen tai ostaa uusia työvälineitä, merkitään ne kirjanpitoon kuluina. Kun yritys saa maksuja asiakkailtaan sen tuotteiden myynnistä, kirjataan ne kirjanpidossa tuloina. Aina, kun yrityksen varoilla tehdään ostoja – vaikkapa kokouksen korvapuustit lähikaupasta – on ostoksen kuitti säästettävä, jotta se voidaan merkata kirjanpitoon.

Kirjanpidosta käy ilmi, mihin yritys käyttää rahaa ja mistä se sitä saa käyttöönsä. Jos yrityksen varoja kuluu toimintaan, joka ei yritystä hyödytä, tämän huomaa helposti kirjanpidosta.

Laskutuspalvelu

Laskutuspalvelu on kevytyrittäjän käyttämä apuväline, jota hyödyntämällä työkeikkojen laskuttaminen ja asiaankuuluvien verojen maksaminen sujuu vaikeuksitta. Laskutuspalvelut ovat itse internetin välityksellä toimivia yrityksiä. Laskutuspalveluita ovat esimerkiksi Ukko.fi ja Eezy.fi.

Lue lisää laskutuspalveluista kohdasta kevytyrittäminen.

Liiketoimintasuunnitelma

Liiketoimintasuunnitelma on asiakirja eli teksti, jolla kuvataan yrityksen toimintaa. Liiketoiminnalla tarkoitetaan prosessia, jossa valmistetaan tuotteita ja palveluita. Niitä myymällä yritys tavoittelee toiminnalleen rahallista tuottoa eli liikevoittoa.

Liiketoimintasuunnitelma auttaa niin yrittäjää kuin muita tahoja arvioimaan yrityksen toiminnan tehokkuutta ja miettimään, kuinka yrityksen toimintaa voidaan kehittää. Lisäksi esimerkiksi pankit pitävät sitä edellytyksenä yrityslainan eli alkupääoman myöntämiselle.

Oikeushenkilö

Oikeushenkilö on laissa tunnistettava termi, jolla tarkoitetaan rekisteröityjä yrityksiä ja ihmisten tai yritysten muodostamia yhteisöjä. Jälkimmäisiä ovat esimerkiksi yhdistykset ja järjestöt.

Oikeushenkilöillä on lain mukaan oikeuksia ja velvollisuuksia kuten ihmisilläkin. Ihmisiä kutsutaan oikeustieteessä luonnollisiksi henkilöiksi. Oikeushenkilöitä ei olisi, elleivät ihmiset eli luonnolliset henkilöt perustaisi niitä. Luonnollisia henkilöitä ja heidän perustamiaan oikeushenkilöitä kohdellaan laissa erikseen.

Kaikki yrittäminen ei vaadi oikeushenkilön luomista. Esimerkiksi toiminimellä yrittävä vastaa yrittäjyyden oikeuksista ja velvollisuuksista itse, minkä vuoksi toiminimi on osa häntä ihmisenä ja siten luonnollinen henkilö.

Osake

Osake on osuus osakeyhtiön kokonaisarvosta. Osakeyhtiön kokonaisarvolla tarkoitetaan yhtiön velkoja, omistuksia ja sen liiketoiminnan tuottamaa arvonlisää. Tämä arvo jaetaan keskenään samansuuruisiin osiin, joita ihmiset, toiset yritykset ja yhteisöt voivat ostaa, myydä ja omistaa. Se, kuinka moneen osaan yrityksen kokonaisarvo jaetaan on osakkeiden omistajien päätettävissä. Osakkeiden omistajia kutsutaan yrityksen osakkaiksi.

Osinko

Kun osakeyhtiö tekee voittoa, yhtiön tuotteiden tai palveluiden myynnistä saadut tulot ovat suuremmat kuin yrityksen toiminnan kulut. Tällöin se voi päättää jakaa voittosumman yhtiön osakkeiden omistajien kesken. Osakkeenomistajien eli osakkaiden voitosta saama osuus määrittyy sen mukaan, kuinka suuren osuuden yrityksen osakkeista he omistavat. Tätä osakkaan saamaa voitto-osuutta kutsutaan osingoksi.

Patentti- ja rekisterihallitus

Patentti- ja rekisterihallitus on Suomen valtion virasto, joka ylläpitää erinäisiä yrittäjille olennaisia rekisterejä. Se ylläpitää esimerkiksi kauppa-, yhdistys ja säätiörekisterejä. Lisäksi PRH valvoo ja myöntää eri yritysten oikeuksia, kuten patentteja ja tavaramerkkejä.

Lue lisää Patentti- ja rekisterihallituksen nettisivuilta.

PRH ylläpitää Verohallinnon kanssa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ:tä. Sinne on kerätty tiedot suomalaisista yrityksistä ja yhteisöistä kuten yhdistyksistä ja järjestöistä.

Pääoma

Pääomalla tarkoitetaan kaikenlaista omaisuutta ja varallisuutta, jota yritys tai ihminen voi käyttää toiminnassaan. Esimerkiksi yrittäjän pääomaan kuuluu yrityksen omistamat työvälineet ja toimipaikka tai niiden hankintaan käytettävissä oleva raha. Työvälineet ja toimipaikka ovat fyysistä pääomaa.

Lisäksi yrityksellä on inhimillistä pääomaa, jota on yrittäjän henkilökohtainen työpanos. Ilman yrittäjän työpanosta yrityksellä ei olisi liiketoimintaa. Inhimillisen pääoman määrää voi lisätä ostamalla toisten ihmisten työpanoksen yrityksen käyttöön – siis palkkaamalla työntekijöitä. Inhimillisen pääoman laatua voi parantaa esimerkiksi koulutuksella ja terveydenhoidolla, sillä ne parantavat tehdyn työn laatua.

Pörssi

Pörssi on muun muassa osakkeiden, valuuttojen ja raaka-aineiden kauppapaikka. Kaupankäynti pörssissä on julkista eli tieto tehtyjen kauppojen lukumäärästä, hinnoista ja kauppojen välittäjistä on avoimesti saatavilla.

Pörssiin listautuneen osakeyhtiön osakkeita myydään ja ostetaan pörssissä. Jos monet haluavat ostaa tietyn yrityksen osakkeita, hinta, jolla näitä osakkeita myydään pörssissä kasvaa. Jos tietyn yrityksen osakkeiden ostajia on vähemmän kuin halukkaita myyjiä, osakkeen pörssihinta laskee. Ostajien ja myyjien välisen tasapainon vaihtelun myötä määrittyvää hintaa kutsutaan osakkeen pörssikurssiksi eli osakekurssiksi.

Ulkoistaminen

Kun yritys päättää, ettei se aio enää toteuttaa jotain toimintansa osaa itse, se voi siirtää kyseisen toiminnon toisen tahon tehtäväksi ja maksaa kyseisen toiminnon tekemisestä tälle toiselle toimijalle. Tätä toimintaa kutsutaan ulkoistamiseksi.

Verohallinto

Verohallinto on valtion viranomainen, joka vastaa verojen keräämisestä yhteiskunnalle. Saamansa verovarat Verohallinto jakaa muun muassa valtiolle, kunnille, Kansaneläkelaitokselle (Kela) ja seurakunnille.

Verohallinto ylläpitää monia palveluita, jotka koskevat jokaisen suomalaisen elämää. Esimerkiksi verokortti, johon on merkitty omista tuloista maksettava veroprosentti tilataan Verohallinnolta. Verohallinto ylläpitää OmaVero-nettipalvelua, jossa omia veroasioita voi hoitaa helposti. Tunnistautuminen OmaVeroon hoituu yleensä pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

YEL eli yrittäjän eläkevakuutus

Yrittäjän eläkevakuutus on yrittäjän tapa kerätä turvaa vanhuuden varalle. Se on lakisääteinen vakuutus. YEL on siis pakko ottaa ja vakuutusmaksuja omaan eläkkeeseen maksaa, kun yrityksen liiketoiminnasta saadut tulot ylittävät tietyn rajan. Kun yrittäjän työtulot ovat yli 7780 euroa vuodessa, on hän velvollinen maksamaan tuloista itselleen eläkettä. Eläkevakuutuksen pakollisuus on tapa turvata, että kaikki suomalaiset säästävät eläkettä vanhuuden varalle. Kun eläkevakuutus on pakollinen, eläkkeen säästäminen tapahtuu automaattisesti eikä tavallisen palkansaajan tarvitse nähdä sen eteen vaivaa.

YEL-vakuutusmaksut on rinnastettavissa työntekijän palkastaan automaattisesti maksamiin työeläkemaksuihin (TyEL), jotka muodostavat työuran jälkeiselle ajalle karttuvan eläkkeen. Toisin kuin palkansaajalla, yrittäjällä on kuitenkin valta päättää, kuinka suuren osan yrityksen tuloista hän ilmoittaa omiin työtuloihinsa. Jos ilmoitetut työtulot jäävät 7800 euron rajan alle, ei eläkettä kerry. Tämä voi johtaa siihen, että yrittäjälle kertyvä eläke jää pieneksi.

Yhtiökokous

Yhtiökokous on osakeyhtiössä suurin ja kattavin tapa tehdä yhtiön toimintaa koskevia päätöksiä. Siellä päätetään, mitä yrityksen voitoilla tehdään. Yrityksen voitot ovat se osuus tuotteiden ja palveluiden myynnillä saadusta rahasummasta, joka ei mene yrityksen kuluihin.

Voittoja voidaan käyttää yrityksen laajentamiseen – esimerkiksi uusien työntekijöiden palkkaamiseen, uuden toimipaikan perustamiseen tai toisen yrityksen osakkeiden ostamiseen – tai ne voidaan jakaa osakkaille osinkoina. Voitto eli yrityksen tienaama rahasumma jaetaan tällöin osakkaille, joille se on pääomatuloa eli omistamisesta saatua tuloa.

Eri osakkaat omistavat eri määriä yrityksen osakkeista, mutta jo yhden osakkeen omistamalla saa oikeuden osallistua yhtiökokoukseen. Yhtiökokous pidetään kuuden kuukauden välein.

Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ)

Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä on Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Verohallinnon ylläpitämä rekisteri, jolla hallinnoidaan tietojärjestelmää Y-tunnuksista ja niillä tunnistettavien yritysten ja yhteisöjen tiedoista. YTJ:ssä löytyvät yritykset on rekisteröity myös muihin rekistereihin, esimerkiksi kaupparekisteriin, arvonlisävelvollisten rekisteriin tai ennakkoperintärekisteriin.